Visar alla blogginlägg från: oktober 2017

Digitala hösttavlor

IMG_0279

Som alla vet så jobbar vi på förskolan med hösten nu. Alla går vi i skogen, pratar-, läser- ,skapar- ,leker höst!

Men det är kanske dags att hitta på nya sätt att skapa, att dokumentera hösten. Digitalt?

Vi gick ut i skogen och pratade, sjöng, och lekte i höstiga skogen. Barnen fick i uppgift att samla fem stycken naturmaterial som de tyckte var typiskt höstiga. En vild diskussion startade.Bild1

– Vad är höstigt? En blomma? En kotte? En pinne? Frågade barnen.

– Ta bara det ni tycker är höstigt, finns inga fel bara rätt! Svarade jag barnen.

De samlade på sig naturmaterial, diskuterade mellan varandra, bytte med varandra, kastade bort saker, plockade tillbaka och höll på så hela promenaden.

Väl på förskolan la vi upp vårt material på svart papper och barnen fick arrangera sina konstverk. Ett löv där, ett ekollon där, en pinne osv.

Sedan tog vi fram kameran och tog bilder på dem som vi skrev ut och satte på väggen. Voila!Bild320171027_083438

En digital hösttavla som inte finns kvar i verkligheten utan bara digitalt. (och så klart på väggen i pappersform)

Man behöver alltså inte bara limma fast löv, ekollon eller rönnbär på papper utan vi kan också använda digitala verktyg för att dokumentera hösten! Dessutom kan vi diskutera och reflektera länge kring bilderna som sitter på väggen medan de torkade löven eller rönnbären lätt blir till ”skräp” efter ett par veckor på väggen.(när de har trillat av)

Tekniken ska komplettera och berika det vi redan har på förskolan, tekniken ska inte ersätta något!

Jenny och Oona

20171027_083309

Digitaaliset syystaulut

Kuten me kaikki tiedämme, esikoulussa työskennellään nyt syksyn parissa. Kaikki me käymme metsässä, puhumme ja luemme syksystä sekä teemme syysaskarteluja. On ehkä kuitenkin aika keksiä uusia tapoja askarrella ja dokumentoida syksyä. Digitaalisesti? Kävelimme metsään ja puhuimme, lauloimme ja leikimme syksyisessä metsässä. Lapset saivat tehtäväkseen kerätä viisi luonnonmateriaalia, jotka heidän mielestä olivat syksyisiä. Alkoi villi keskustelu.

– Mikä on syksyistä? Kukka? Käpy? Keppi? Kysyivät lapset.

– Ottakaa vain jotain, mikä teidän mielestänne on syksyistä, ei ole vääriä vastauksia, vain oikeita! vastasin lapsille

He keräsivät luonnonmateriaaleja, keskustelivat ja vaihtoivat niitä keskenään, heittivät pois ja ottivat taas takaisin koko kävelyn ajan. Esikoulussa laitoimme keräämämme materiaalin mustille papereille ja lapset saivat luoda taideteoksensa. Yksi lehti sinne, tammenterho tänne ja niin edelleen. Sitten otimme esille kameran, kuvasimme taideteokset ja laitoimme printatut kuvat seinälle. Voilà! Digitaalinen syystaulu, jota ei enää ole olemassa muuten kuin digitaalisesti (ja tietysti seinällä paperimuodossa). Ei siis tarvitse vain liimata lehtiä, tammenterhoja tai pihlajanmarjojapaperille, vaan voimme myös käyttää digitaalisia työkaluja dokumentoidaksemme syksyä! Sitä paitsi voimme keskustella seinillä olevista kuvista pidempään, kun taas liimatut lehdet ja pihlajanmarjat muuttuvat parissa viikossa ”roskaksi”, joka varisee lattialle. Tekniikan tarkoitus on täydentää ja rikastaa jo olemassa olevaa toimintaamme, ei korvata sitä.

/Jenny ja OonaBild2

Digital naturupplevelse

IMG_0229

 

Det är en regnig dag på förskolan och en grupp barn ska gå ut. Japp! Det är min grupps tur att ha projekt ute. Jipeee!Bara att dra på sig regnstället och gummistövlarna.

Det är en fantastiskt fin regndag då det är heeeelt vindstilla, så vindstilla att regnet regnar lodrätt och inte vågrätt av blåsten. Skogen håller på att byta färg från grön till gul-orange-röd i topparna. Vackert är det!

Vi, barnen och jag går och småpratar på vägen till skogen.

– Titta Jenny en mask, en daggmask ropar ett barn.

– Nej det är ju Pelle Jöns! ropar ett annat.

Båda har ju rätt. Masken Pelle Jöns har vi sjungit om på samlingen och pratat om under projektet. Barnens projektuppgift på hösten var att ta med en bild på ett djur från deras närmiljö. Alltså var det ett barn som tog med sig en bild på en daggmask. Barnen flockas kring masken som är väldigt lång där den ligger på asfalten. Vi lyfter upp den och låter den slingra i våra händer.

– Hur känns det att hålla i en daggmask?

– Slingrigt och kallt, svarar ett barn.

– Jättekallt, svarar ett annat.IMG_0230

Vi räddar säkert 10 maskar från att bli nertrampade eller överkörda av cyklar på vår skogspromenad. Vi lyfter försiktigt maskarna till säkerhet i gräset. Långt ifrån ”metare, letare och skator och små höns” som vi sjunger om i sången om Pelle Jöns.

Väl tillbaka på förskolan tecknar vi maskar. Långa och slingriga.

Vi tar fram Ipaden och tittar in i appen Tripp Trapp Träd från UR och hittar en trädstam med trollerikraft.

552x414bb

IMG_0258

Vi kopplar in projektorn så att alla kan se vad som händer på skärmen.

Barnen drar med fingret över stammen på trädet och olika insekter kommer då fram som i ett trolleri. Och OM man bara drar med ett finger blir det en DAGGMASK! Vilken lycka! Och om man bara trycker med ett finger blir det en myra. Barnen skriker av lycka när hela väggen är full av slingrande maskar och krypande myror.

IMG_0289

Vi skapade en digital natur inne på avdelningen en regnig eftermiddag medan kläderna torkade i torkskåpet!

Jenny och Oona

Digitaalinen luontoelämys

On sateinen päivä esikoulussa ja yksi ryhmä lapsia on menossa ulos. Kyllä! On minun ryhmän vuoro projektityöskentelyyn ulkona. Jipii! Sadevaatteet ja kumisaappaat vain päälle!

Sadepäivä on hieno ja aivan tuuleton. Niin tuuleton, että sataa täysin pystysuoraan. Metsä on ruvennut vaihtamaan väriä vihreästä keltaiseen, oranssiin ja punaiseen. Niin kaunista! Me juttelemme matkalla metsään.

-Katso Jenny, mato! Kastemato! huutaa yksi lapsista.

-Ei, se on Pelle Jöns! huutaa toinen.

Kumpikin on oikeassa. Olemme laulaneet ja puhuneet mato Pelle Jönsistä projektin aikana. Lasten projektitehtävä syksyllä oli ottaa kuva jostain eläimestä heidän lähiympäristössään. Yksi lapsi otti mukaan kuvan kastemadosta.

Lapset kerääntyvät löytämämme madon ympärille. Mato on erittäin pitkä ja makaa asfaltilla. Me nostamme sen ylös ja annamme sen luikerrella käsissämme.

-Miltä tuntuu pidellä kastematoa?

-Kiemurtelevalta ja kylmältä, vastaa yksi lapsista.

-Tosi kylmältä, sanoo toinen.

Pelastamme ainakin kymmenen matoa matkalla metsään. Me nostamme ne varovasti ruohikolle, etteivät ne jäisi pyörän tai kengän alle.

Kun tulemme takaisin esikouluun, piirtävät lapset matoja. Pitkiä ja kiemurtelevia. Otamme esille iPadin ja katsomme UR:n Tripp Trapp Träd-appia, ja löydämme sieltä puunrungon, jolla on taikavoimia. Yhdistämme iPadin projektoriin, jotta kaikki lapset näkisivät näytön. Lapset vetävät sormella puunrunkoa ja erilaisia hyönteisiä tulee esiin kuin taikaiskusta. Jos vetää vain yhdellä sormella, ilmestyy näytölle kastemato! Mikä onni! Ja jos painaa näyttöä vain yhdellä sormella, tulee näytölle muurahainen. Lapset kirkuvat onnesta kun seinä täyttyy madoista ja muurahaisista. Me luomme digitaalisen luonnon osaston sisätiloissa eräänä sateisena iltapäivänä samaan aikaan kun vaatteet kuivuu kuivauskaapissa.

Jenny ja Oona

Ljusbordsinspiration

IMG_0193

Nu har jag varit ute och hämtat inspiration:) Jag besökte en förskola mitt i stan där man verkligen har inspirerande miljöer för barnen(och de vuxna). De har ytor att skapa rum i rummen med. Ett rolleksrum med en scen med speglar runt om och utklädningskläder att klä ut sig i. En naturlig plats att spela teater på med sina vänner. Eller varför inte handla i affären bredvid eller flytta in i de röda huset med de vita knutarna på som står i samma rum. Jag känner mig inspirerad att leka på en gång. Men jag går vidare till byggrummet. Där hittar jag ett ljusbord med transparanta byggbitar att bygga med. Det ÄR inspirerande att inte ”bara” bygga med träfärgade träklossar. Ge byggandet en ny dimension.IMG_0191

Jag hittade inspirationsbilder i duplohörnan för barnen att titta på om de behöver hjälp i sitt byggande.IMG_0199

Ett sjukhus hade inrättats i ett hörn på en avdelning. De använde ljusbordet för att se sina röntgenplåtar. Genidrag!IMG_0201

Jag ville leka läkare på en gång!

Här finns det inspiration att hämta!

Ching för att skaffa ljusbord! (så att jag kan se mina röntgenplåtar)

Jenny och Oona

Valopöytäinspiraatio..

Nyt olen löytänyt inspiraation! Kävin keskustassa sijaitsevassa esikoulussa, jossa oli erittäin inspiroiva ympäristö niin lapsille kuin aikuisillekin. Heillä oli tilaa luoda huoneita huoneen sisälle. Roolileikkihuoneesta löytyi näyttämö, jonka seinillä oli peilejä sekä paljon roolivaatteita, joihin pukeutua. Luonnollinen paikka teatteriesitykselle ystävien kanssa. Tai miksi ei tekisi ostoksia viereisessä kaupassa tai muuttaisi punaiseen tupaan, joka löytyy samasta huoneesta. Olisin halunnut samantien ryhtyä leikkimään, mutta jatkan matkaan rakenteluhuoneeseen. Sieltä löydän valopöydän ja läpinäkyviä rakennuspaloja, joilla voi rakentaa. Se ON inspiroivaa, että voi rakentaa muillakin kuin puunvärisillä palikoilla. Se antaa rakentamiselle uuden ulottuvuuden. Dublonurkkauksesta löytyy paljon kuvia, joista lapset voivat saada uusia ideoita rakentamiseen. Yhteen nurkkaan oltiin perustettu sairaala, jossa valopöytää käytettiin röntgenkuvien tutkimiseen. Nerokasta! Halusin heti ryhtyä leikkimään lääkäriä! Täytynee hankkia valopöytä (jotta voin tutkia omia röntgenkuviani).

Jenny ja Oona

En världsutställning för barn

#bordercrossning

I Bordercrossing använder vi digital teknik för att utforska, experimentera och skapa i mötet med naturen.

Kan regnsmatter eller höstlövsprassel förvandlas till musik? Kan en liten bit mossa bli ett fantastiskt konstverk med hjälp av digital teknik? Och vad händer när vi gör naturen digital?

 Detta får man veta mer om när man besöker utställningen Bordercrossing i Handeln. Ett samarbete mellan Reggio Emilia Institutet och Haninge kommun.

Utställningen har redan varit i New York och har alltså landat nu här i Sverige.

Man möts av kreativt inspirerande miljöer. De är skapade med ibland enkla medel och ibland lite mer tekniska….. Jag menar alltså att man själv kan skapa dessa på förskolan utan problem! :)

Jag var där med min son och utforskade naturen med hjälp av digital teknik som webbkameror, digitala mikroskop, ljusbord och surfplattor.

Vi provade på allt man fick prova på….

Bla målade vi med ljus och skapade denna fina tavla i ett alldeles mörkt rum. Klart att just det här kräver lite mer avancerad teknik men oj vad kul det var! Tänk att låta barnen på förskolan prova på detta! Att inte ”bara” måla med pensel och färg utan med ljus och digital teknik.ljus

Vi lekte med ett webbägg i ett plasttråg fyllt med sand som stod på ett ljusbord.IMG_0136

Min son fastnade vid en webbkamera som skapade micro-macro bilder. Alltså man skapar en micro scen som man filmar med en webbkamera som är ansluten till en projektor som projicerar bilden på väggen i macro! Fattar ni?IMG_0149

Jag hade velat ta bilder på alla inspirerande installationer som de hade skapat men som sagt var… GÅ DIT och bli inspirerad.

#digitaltskapande #reggioemilia

http://haninge.se/bordercrossing

// Jenny och Oona

Maailmannäyttely lapsille! #bordercrossing

Bordercrossingissa käytetään digitaalista tekniikkaa luonnon tutkimiseen.

Voiko sateenropinan tai syyslehtien kahinan muuttaa musiikiksi? Voiko pieni pala sammalta muuttua fantastiseksi taideteokseksi digitaalisen tekniikan avulla? Mitä tapahtuu kun teemme luonnosta digitaalisen?

Tätä ja paljon muuta on tiedossa, kun käy tutustumassa Bordercrossing-näyttelyyn Handelnissa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Reggio Emilia Institutetin ja Haningen kunnan kanssa. Näyttely on nähty jo New Yorkissa, ja nyt se on saapunut Ruotsiin. Sieltä löytyy luovia ja inspiroivia ympäristöjä, jotka on luotu sekä yksinkertaisilla että enemmän tekniikkaa vaativilla tavoilla. Kaiken voi myös itse luoda esikouluun ilman sen suurempia vaikeuksia.

Kävin näyttelyssä poikani kanssa ja tutkin luontoa digitaalisen tekniikan, kuten webbikameran, digitaalisen mikroskoopin, valopöydän ja pädin avulla. Kokeilimme kaikkea, mitä sai kokeilla…

Maalasimme esimerkiksi valolla, ja loimme aiemmin kuvassa näkyvän hienon taulun aivan pimeässä huoneessa. Tämä tietysti vaatii kehittyneenpää tekniikkaa, mutta se oli kyllä niin hauskaa! Ajatella, jos lapset pääsisivät kokeilemaan

tätä! Että saisi maalata valon ja digitaalisen tekniikan avulla, eikä ”pelkästään” siveltimen ja maalin kanssa.

Leikimme suurentavan webbikameran kanssa hiekalla täytetyllä muovikaukalolla, joka oli aseteltu valopyödän päälle.

Poikani innostui webbikamerasta, joka loi mikro-makro-kuvia. Ensin luodaan mikro-näyttämö, joka filmataan webbikameralla, joka on yhdistetty projektoriin, ja joka vuorostaan heijastaa kuvan seinälle ”makrona”! Ymmärrättekö?

Olisin halunnut ottaa kuvia kaikista inspiroivista installaatioista, mutta kuten sanottu… Menkää sinne ja inspiroitukaa!

 

http://haninge.se/bordercrossing

 

// Jenny ja Oona