Pepparkakshusutställning ArkDes 2018

IMG_1631

Vi har besökt pepparkakshusutställningen på ArkDes två år i rad med vår barngrupp så i år skulle vi själva delta. Alltså ställa ut ett pepparkakshus!

Vi tittade på ArkDes hemsida och såg att temat för i år var Lyxigt! Vad är lyxigt för dig? Frågade vi barnen då;

– Varje fredag äter jag fredagsgodis, lyxigt.

– Att bo på taket är lyxigt..

– Fint hus är dyrt.

– En glass på lördag betyder lyxigt.

– Att äta ett pepparkakshus med blåbärsglasyr på är lyxigt.

Sedan fick de rita var sitt ”lyxigt” hus som vi hade en omröstning om. Det stod tillslut mellan tre olika hus. Robothuset med glasyrben och pepparkaksarmar vann med 4 röster medan de andra två fick två röster var. Ett demokratiskt val blev det! Alla var nöja med det.

Ett av barnen kallade faktiskt barnet vars husmodell vann för arkitekten. Det kändes stort att barnen använder så pass avancerade ord när vi pratar om ett pepparkakshus! Men till saken hör ju att för 1,5 år sedan hade vi projektämne Närmiljö då vi tittade närmare på just arkitekturen runt omkring oss. Kul att barnen kommer ihåg!

IMG_1634

Hur skulle vi gå till väga nu då? Vi bestämde oss för att låta barnen brottas med byggandet ett tag med hjälp av papper, sax och tejp!

– Hur många väggar behövs för att bygga detta hus?

– Hur många takbitar?

– Kan roboten stå på sina glasyrben?

Barnen satt och klippte och tejpade ett tag… alla var engagerade och ville vara med i processen.

Det blev matematik på hög nivå. Vi diskuterade rektanglar, trianglar, cm och cm².

– Två eller fyra takbitar Jenny tror jag, ropade ett barn.

– Fyra för annars snöar det in, svarar ett annat barn då.

Det var spännande att höra deras resonemang. Vi testade deras olika förslag för att vara säkra på att det inte kommer att snöa in! Problemet med glasyrbenen löste barnen på ett smart sätt. För inte kan robothuset stå på sina glasyrben, ”den kommer att krascha då” resonerade barnen, huset måste helt enkelt sitta ner kom de på.

När alla bitar var färdigritade så var det dags för bakandet av husdelarna. Det var inte lätt att kavla ut degen på bakplåtspapper men barnen hjälptes åt. En höll i pappret och den andra kavlade. Samarbetsövning. När alla bitar var färdig utskurna gräddades de och sedan fick de svalna lite.IMG_1664

I väntan på att pepparkakshus delarna skulle svalna så rörde vi ihop kristyren. En ljusblå, en vit, en lila och en rosa fylld spritspåse blev det.

Arkitekten talade om hur hen hade tänkt och rådfrågade sina kompisar om de gillade hens idéer.

Alla barn hjälptes åt att spritsa kristyr på husdelarna men även smaka av kristyren som såg sååååå god ut!

IMG_1682

Vi vuxna smälte sockret och satte ihop huset efter barnens instruktioner. Barnen stod runt omkring oss och ett av barnen höll andan som för att hjälpa oss att koncentrera oss när vi försiktigt tryckte ihop väggarna mot varandra.

Det var nu vi började ångra oss… Varför gör vi det här? Tänk om det går sönder? Tänk om…. Tänk om….. Katastroftankarna om huset bara vällde in! Men det var bara att bita ihop och ånga på:)

Huset satt nu ner med en massa nonstop som dekoration och en massa god kristyr överallt! Barnen och vi pedagoger var nöjda.IMG_1688

Men hur tänkte arkitekten och de andra barnen kring lyxigt hus då?

Det är lyx att ha ett hus som kan gå, att ha ett robothus. Om man flyttar kan huset gå dit så behöver man inte sakna huset och om man vill så kan huset gå till stranden så vaknar man där.

IMG_1710

Wow vilket drömhus! Ett sånt hus vill jag bo i!

#arkdes #byggochkonstruktion #matematikiforskolan #pepparkakshustavling

Jenny och Oona

Piparkakkunäyttely ArkDes 2018

Olemme käyneet ArkDesin piparkakkutalonäyttelyssä kaksi vuotta peräkkäin, ja tänä vuonna päätimme osallistua näyttelyyn omalla piparkakkutalolla! Katsoimme ArkDesin kotisivuja ja näimme, että tämän vuoden teemana on luksus! Kysyimme lapsilta, mikä on heille luksusta:

– Syön joka perjantain perjantaikarkkia, luksusta.

– On luksusta asua katolla…

– Hieno talo on kallis.

– Jätski lauantaina tarkoitta luksusta.

– On luksusta syödä mustikkakuorrutteista piparkakkutaloa.

Sitten kaikki lapset saivat piirtää oman luksustalon, joista sitten äänestettiin voittaja. Äänestys oli tasainen kolmen talon kohdalla. Robottitalo kuorrutejaloilla ja piparkakkukäsillä voitti neljällä äänellä, kun taas kaksi muuta taloa saivat kumpikin kaksi ääntä. Siitä tuli demokraattinen vaali! Kaikki olivat tyytyväisiä.

Yksi lapsista kutsui voittajatalon suunnitellutta lasta arkkitehdiksi. Tuntui isolta asialta, että lapset käyttivät niin monimutkaista sanaa, kun puhuimme piparkakkutalosta! Asiaan liittyy tietysti se, että meillä oli 1,5 vuotta sitten projektin aiheena lähiympäristö, jolloin tutkimme lähemmin juuri meitä ympäröivää arkkitehtuuria. Hauskaa, että lapset muistivat!

Kuinka jatkamme nyt? Päätimme antaa lasten painia rakentamisen parissa ensin paperin, saksien ja teipin kanssa.

– Kuinka monta seinää tarvitaan tämän talon rakentamiseen?

– Kuinka monta kattopalaa?

– Voiko robotti seistä kuorrutusjaloilla?

Lapset leikkasivat ja teippasivat jonkin aikaa… Kaikki olivat sitoutuneita ja halusivat olla mukana prosessissa. Siitä tuli korkean tason matematiikkaa. Keskustelimme suorakulmioista, kolmioista, senttimetreistä ja neliösenttimetreistä.

– Kaksi tai neljä kattopalaa, luulisin, huusi yksi lapsista.

– Neljä, sillä muuten sinne sataa sisään, vastasi toinen lapsi.

Oli jännittävää kuulla heidän ajatustenvaihtoa. Kokeilimme erilaisia ehdotuksia ollaksemme varmoja, ettei sisään tule satamaan lunta! Kuorrutejalkojen ongelma ratkaistiin fiksulla tavalla. Koska robottitalo ei voi seistä (se tulee menemään silloin rikki, miettivät lapset), päätyivät lapset siihen, että talon täytyy yksinkertaisesti istua.

Kun kaikki palat oli piirretty valmiiksi, oli aika ryhtyä leipomaan talon paloja. Ei ollut helppoa kaulia taikinaa leivinpaperin päällä, mutta lapset auttoivat toisiaan. Yksi piti kiinni paperista ja toinen kauli taikinaa. Yhteistyöharjoitus. Kun kaikki palat oli leikattu, paistomme ne, ja annoimme niiden sitten jäähtyä. Odotellessamme piparkakkutalon osien jäähtymistä, sekoitimme kuorrutukset valmiiksi. Pursotinpussit täytettiin vaaleansinisellä, valkoisella, liilalla ja vaaleanpunaisella kuorrutteella.

Arkkitehti kertoi, mitä oli ajatellut, ja kysyi, pitivätkö hänen kaverit hänen ajatuksestaan. Kaikki lapset auttoivat pursottamaan kuorrutetta talon paloille ja tietysti myös maistamaan kuorrutetta, joka näytti niiiin hyvältä!

Me aikuiset sulatimme sokerin ja painoimme talon osat yhteen lasten ohjeiden mukaisesti. Lapset seisoivat meidän ympärillä, ja yksi lapsista pidätteli henkeä kuin auttaakseen meitä keskittymään, kun varovasti painoimme seinät kiinni toisiinsa. Nyt aloimme katua… Miksi teemme tämän? Mitä jos se menee rikki? Mitä jos… Mitä jos… Katastrofiajatukset kumpuilivat, mutta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin purra hammasta yhteen ja jatkaa :) Talo oli nyt paikoillaan ja koristeita sekä kuorrutetta oli joka paikassa! Sekä lapset että me aikuiset olimme tyytyväisiä. Mutta mitä ajattelivat itse arkkitehti ja muut lapset luksustalosta? On luksusta, että on talo, joka voi kävellä, että on robottitalo. Jos muuttaa voi talo kävellä sinne niin, ettei tarvitse kaivata taloa ja jos haluaa, voi talo kävellä rannalle ja sitten herää siellä. Wau mikä unelmatalo! Sellaisessa talossa haluan asua!

#arkdes #rakentaminenjakonstruktio #matematiikkaesikoulussa #piparkakkutalokilpailu

Jenny ja Oona

3 kommentarer

  1. Hans Dahlin, 30 november 2018

    Lyxigt får en helt ny innebörd!

  2. Elisabeth Söder, 1 december 2018

    Fint och stimulerande inlägg, har delat på Kulans facebook

  3. Pingback Julstämning 2018 | Bloggar för Pedagog Stockholm

Kommentera

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *


*

Vill du veta när din kommentar har fått ett svar, eller prenumerera på inläggets kommentarer via e-post? Du kan även prenumerera utan att lämna en kommentar.