Halloween

Bild1

Efter FNveckan, en vecka där vi uppmärksammar solidaritet, respekt och gemenskap i hela världen vänder vi oss nu mot de mörka krafterna och fira Halloween.

Jag minns inte ens när det blev självklart att vi på förskolan skulle fira det. När jag var liten firade vi inte det alls… Att klä ut sig är ju roligt och vi på vår förskola ser det hela som en maskerad så man får komma utklädd precis som man vill. Generellt sett skulle jag nog säga att även 2018 är killarnas outfits fokuserade på egenskaper såsom styrka,  snabbhet (läs superhjältar)medans tjejernas outfits tyvärr fortfarande fokuserar mer på utseende (läs söta hundar, leoparder, Elsa) osv . Ni fattar? Har vi inte kommit längre? Jag skulle vilja se Wonderwoman,  eller att tjejerna väljer att klä ut sig som Batman eller Spiderman.

superheroes-1560256_960_720

Jag tänker ofta på att jag ska var en god förebild för barnen på förskolan. Att jag som tjej pratar om vad jag gör, mina egenskaper inte hur jag ser ut. Jag cyklar och tränar för att bli stark och snabb. Vi provar vår styrka mot varandra genom att bryta arm efter lunchen på förskolan. Barnen säger ofta då något i stil med;

– Min pappa är superstark.

Tyvärr hör jag aldrig någon som säger ; – Min mamma är superstark.

Tror dock att det kommer förändras i och med att det är så populärt att gå på gym nu. Det är mer som en livsstil! Att tjejer styrketränar är vanligt. Jag är ju stark, starkare än mina barns pappa i alla fall!

Så frågar man mina barn hoppas jag att de säger;

-Min mamma är superstark!

Vad gör vi förutom att ha maskerad då? Jo vi pysslar olika monster av toarullar, silkespappersspöken och ljuslyktor. Vi har Halloweendisco med läskig musik(Ghostbusters, Thriller osv) och halloweentipsrunda med ficklampa… Frågor som; Var kan du hitta ett monster? Vilka färger kan ett monster ha? Vad kan du klä ut dig till på Halloween? Osv

IMG_1546

Sen får barnen snoriga popcorn till mellis! :) (gröna popcorn)

Jag tittar på så många olika vampyrserier på Netflix så jag ser döden överallt. Alltid är det någon som står och lurar i mörkret. Mörkrädd som jag är, är jag glad att Halloween är över!

Snart är det Lucia och då får vi klä ut oss igen! :)

#genusiförskolan #starkatjejer #halloween

Jenny och Oona

Halloween

YK-viikon jälkeen, viikon, jolloin huomioimme solidaarisuutta, kunnioitusta sekä yhteisöllisyyttä koko maailmassa, käännyimme nyt kohti pimeitä voimia ja vietimme halloweenia. En edes muista, milloin halloweenin juhlimisesta tuli itsestäänselvyys esikoulussa. Kun olin pieni, emme juhlineet sitä ollenkaan… Pukeutuminen naamiaisasuun on hauskaa ja me esikoulussa näemme koko halloweenin naamiaisina, joten kaikki saavat pukeutua miten haluavat. Yleisesti voin todeta, että jopa vuonna 2018 ovat poikien asut keskittyneet ominaisuuksiin kuten voima ja nopeus (lue: supersankareita) kun taas tyttöjen asut valitettavasti keskittyvät enemmän ulkonäköön (lue: söpöjä koiria ja leopardeja, Elsa) jne. Te ymmärrätte? Emmekö ole päässeet pidemmälle? Haluaisin nähdä Ihmenaisen tai että tytöt pukeutuisivat Batmaniksi tai Hämähäkkimieheksi.

Mietin usein, että minun on oltava hyvä esikuva esikoulun lapsille. Että minä tyttönä puhun siitä, mitä teen ja minkälaisia ominaisuuksia minulla on sen sijaan että puhuisin siitä, miltä minä näytän. Pyöräilen ja treenaan, jotta minusta tulisi vahva ja nopea. Me mittelemme voimiamme vääntämällä kättä esikoulussa lounaan jälkeen. Lapset sanovat usein jotain tähän tyyliin:

– Minun isä on supervahva.

Valitettavasti en koskaan kuule kenenkään sanovan, että minun äitini on supervahva.

Luulen kylläkin tämän muuttuvan, koska nykyään on niin suosittua käydä salilla. Se on enemmänkin elämäntapa! On tavallista, että tytöt nostelevat painoja. Minä olen vahva, ainakin vahvempi kuin lasteni isä! Eli jos minun lapsilta kysytään, he toivottavasti vastaavat:

– Minun äitini on supervahva!

Mitä sitten teemme naamiaisten lisäksi? Askartelemme erilaisia hirviöitä vessapaperirullista, teemme silkkipaperikummituksia ja lyhtyjä. Meillä on halloweendisko pelottavalla musiikilla (Ghostbusters, Thriller jne) ja halloweentietokilpailu taskulampun kanssa. Kysymyksiä kuten: Mistä voit löytää hirviön? Minkä värinen hirviö voi olla? Miksikä voit pukeutua halloweeninä? jne. Sitten lapset saavat räkäpopcornia välipalalla! :) (vihreää popcornia)

Katson niin montaa eri vamppyyrisarjaa Netflixistä, että näen kuolemaa joka puolella. Aina on joku, joka seisoo ja väijyy pimeydessä. Koska pelkään pimeää, olen iloinen, että halloween on ohi! Kohta on Lucia ja saamme taas pukeutua! :)

#genusiesikoulussa #vahvattytöt #halloween

Jenny ja Oona

FN vecka

IMG_1537

Förra veckan firade vi FN vecka genom att uppmärksamma FNs arbete, allas lika värde och rättigheter. Ett spännande arbete med många tankar….

När jag var liten var det naturligt att prata om krig och fred, man demonstrerade mot krig i olika länder och ställde upp och var solidarisk med sina medsystrar i andra länder. Men idag då? Vad har barnen på förskolan för bild av världen och om krig och fred?

Om vi tar ner frågan om krig och fred till förskolebarnens nivå…. Fred i barngruppen kontra krig i barngruppen.

Barnen började associera krig med bråk och fred med att vara vänner.

– Att hålla sams är ju som fred! resonerar ett barn.

– Jag leker krig ibland och skjuter då, berättar ett annat barn.

Stora frågor som inte är så lätta att svara på.

IMG_1541

Det här gör vi på FN veckan: Vi pratar om olika länder och språk, vi äter mat från andra länder under veckan och vi pysslar som vi alltid gör i förskolan…

Vi skapar olika fredsduvor(som barnen kallade för koltrastar?), vi målar flaggor och vi sjunger sånger på olika språk under samlingen mm. Det blir en extra fin stämning och gemenskap när man pratar om fred och om att hålla sams och att visa respekt för varandra.

IMG_1538

FN-dagen är en dag för att uppmärksamma och reflektera kring allt som FN gör i världen. Tillsammans skapar vi en bättre värld genom att varje dag arbeta för fred, utveckling och mänskliga rättigheter.

Från  FN förbundet

Hur gör ni?

#peaceonearth #FN #YK

Jenny och Oona

Bild1

YK-viikko

Viime viikolla vietettiin YK-viikkoa huomioimalla YK:n tekemä työ, kaikkien ihmisten samanarvoisuus ja oikeudet. Jännittävä työ ja paljon ajatuksia… Kun olin pieni, oli luonnollista puhua sodasta ja rauhasta, oli mielenosoituksia eri maiden sotia vastaan ja oltiin solidaarisia eri maiden kanssasiskojen kanssa. Mutta nykypäivänä sitten? Millainen kuva esikoulun lapsilla on maailmasta sekä sodasta ja rauhasta?

Jos otamme kysymyksen sodasta ja rauhasta esikoululapsien tasolle… Rauha lapsiryhmässä vastaan sota lapsiryhmässä. Lapset alkavat assosioida sotaa riidan kanssa ja rauhaa ystävinä olemisen kansa.

– Sovussa oleminen on kuin rauha! Perustelee yksi lapsista.

– Leikin välillä sotaa ja silloin ammun, sanoo toinen lapsi.

Isoja kysymyksiä, joihin ei ole niin helppo vastata.

Tätä teemme YK-viikolla: Puhumme eri maista ja kielistä, syömme ruokaa eri maista ja askartelemme, kuten aina. Me teemme erilaisia rauhankyyhkyjä (joita lapset kutsuivat mustarastaiksi), maalasimme eri maiden lippuja, lauloimme lauluja eri kielillä jne. Muodostui ekstrahieno tunnelma ja yhteisöllisyys, kun puhuimme rauhasta, sovussa olemisesta sekä toisten kunnioittamisesta.

YK:n päivä on päivä, jolloin huomioidaan ja reflektoidaan kaikkea, mitä YK tekee maailmalla. Yhdessä luomme paremman maailman työskentelemällä päivittäin rauhan, kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta.

Vapaasti käännetty FN förbundetista

Miten te teette?

#peaceonearth #YK

Jenny ja Oona

Ett kollegialt lärande

Bild1

Vi har förmånen att få hålla i nätverksträffar för finska pedagoger i staden. Vi jobbar som ni vet mycket med digitaliseringen som vi ju brinner för. Så igår var det dags för en träff med källkritiska bilder på schemat.

Dessa pedagoger är vana att jobba med digitala verktyg men det är inte så lätt som det ser ut alla gånger…….

De fick två uppgifter;

Första var att skapa en analog bild med digitalt tagna bilder.

De fick följande instruktioner:

  1. Hitta på vad som ska hända i din bild, tex träffar du någon?
  2. Fundera ut var bilden ska tas
  3. Be en kollega ta bilden på dig
  4. Gå in på en sökmotor på datorn tex Google och hitta bilden som föreställer tex vem du träffar.
  5. Skriv ut bilderna
  6. Klipp och klistra ihop bilderna

Bild2

Andra uppgiften var att jobba i appen PicCollage och digitalt skapa en källkritisk bild.

  1. Fundera ut vad som ska hända i din bild tex ska du stå i öknen eller vid Eiffeltornet i Paris?
  2. Ta en bakgrundsbild eller ladda ner en till iPaden.
  3. Be en kollega ta en bild på dig, använd greenscreen om ni har
  4. Öppna upp appen PicCollage och börja skapa din bild

Bild3

De fick även fundera på om dessa två sätt kan vara bra för barnen att skapa källkritiska bilder och i så fall varför?

Pedagogerna svarade bla;

”Att skapa bilderna analogt dvs klippa och klistra är mer konkret för barnen, bra att börja analogt med skapandet av bilder och ett sätt för barnen att skapa sig en verklighetsuppfattning.

Att skapa digitalt bilder går snabbare, kan lättare delas med vårdnadshavare och är mångsidigt.”IMG_1532

Det är fantastiskt givande att hålla i dessa träffar, byta erfarenheter och inspirera/inspireras av varandra. Att som pedagog få möjlighet att ”prova själv” och lyfta upp problem och svårigheter med kollegor innan det är dags att låta barngruppen skapa är ett sätt att utvecklas tillsammans pedagoger emellan.

#längelevekollegialtlärande

Jenny och Oona

Kollegiaalinen oppiminen

Meillä on etuna, että saamme pitää verkostotapaamisia Tukholma kaupungin suomenkielisille pedagogeille. Kuten tiedätte, työskentelemme paljon digitalisoinnin parissa. Joten viime viikolla oli aika tapaamiselle, jossa käsiteltiin lähdekriittisiä kuvia. Nämä pedagogit ovat tottuneita työskentelemään digitalisten työvälineiden kanssa, mutta aina se ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää…

He saivat kaksi tehtävää:

Ensimmäinen tehtävä oli tehdä analoginen kuva käyttäen digitalisesti otettuja kuvia.

He saivat seuraavat ohjeet:

Leikkaa ja liimaa kuvat yhteen

  1. Keksi mitä kuvassasi tapahtuu, esim. tapaatko jonkun?
  2. Mieti, missä kuva otetaan
  3. Pyydä kollegaa ottamaan kuva sinusta
  4. Mene tietokoneen hakuohjelmaan, esim. google ja etsi kuva, joka esittää esim. sitä hahmoa kenet sinä tapaat
  5. Tulosta kuvat
  6. Leikkaa ja liimaa kuvat yhteen

Toisena tehtävänä oli käyttää PicCollage-appia ja tehdä lähdekriittinen kuva.

  1. Mieti, mitä kuvassa tapahtuu, esim. seisotko autiomaassa vai Eiffel-tornin vieressä Pariisissa?
  2. Ota taustakuva tai lataa kuva iPadille
  3. Pyydä kollegaa ottamaan kuva sinusta (käytä greenscreeniä jos teillä on)
  4. Avaa PicCollage-appi ja aloita kuvan tekeminen

He saivat myös miettiä, voisiko nämä olla hyviä tapoja antaa lasten tehdä lähdekriittisiä kuvia ja siinä tapauksessa miksi?

Pedagogit vastasivat muun muassa näin:

”Kuvien luominen analogisesti, toisin sanoen leikkaamalla ja liimaamalla, on konkreettisempaa lapsille, hyvä aloittaa kuvien luominen analogisesti ja se on yksi tapa kehittää lasten todellisuudentajua. Digitaalinen luominen sujuu nopeammin, on helpompi jakaa huoltajille ja on monipuolinen.”

Näiden tapaamisten pitäminen on fantastisen antoisaa, saa vaihtaa kokemuksia ja sekä inspiroida muita, että inspiroitua muista. Se, että pedagogi saa mahdollisuuden kokeilla itse ja nostaa esiin ongelmia sekä vaikeuksia kollegoiden kesken ennen, kuin on lapsiryhmän vuoro kokeilla, on yksi tapa kehittyä yhdessä muiden pedagogien kanssa

#kauaneläköönkollegiaalinenoppiminen

Jenny ja Oona

AMOS REX Massless

IMG_1449

Nu har vi varit i Helsingfors och tittat på konst eller blivit översköljda med vågor av intryck. Helt underbart fantastiskt fantasifullt och ett måste om du är där. ”Det är omöjligt att förutspå hurudana utställningsutrymmen som framtidens konst kommer att kräva” och därför byggde man AMOS REX konstmuseum. Cool tanke….

Först går vi in i ett rum med digitala vågor på väggarna. Lugn musik kommer från högtalarna. Jag står ensam i rummet och blir uppslukad av vågorna. Det är nästan hypotiserande att se hur vågorna bildas av en serie streck på väggen.IMG_1467

Nästa rum är ett graffitimålat rum, speglar och projektioner vidgar rummet. Vi får i uppgift att färglägga ett djur eller blomma. Vi väljer varsin groda som sedan skannas in och syns ute på väggarna och golvet som en del av konsten. Om man lägger en hand på väggen bildas det blommor på den. Man interagerar med konstverket. En förskolegrupp barn sitter på golvet mot en vägg och bara tittar sig omkring med stora ögon medan en liten pojke försöker springa ikapp en krokodil på golvet.

Tredje rummet är Vortex of light Particles.

IMG_1482

– WOW, säger jag bara. Vatten som flödar från golvet och upp i taket där det bildar en enorm virvel.

Där lägger vi oss i ett par saccosäckar och bara tittar på flödet….

Sista rummet ville jag stanna kvar i. Crows heter den. En interaktiv digital installation som ger känslan av att vara omgiven av en flock kråkor som jaga varandra. Det står i broschyren att man som åskådare känner sig viktlös för var golvet möter väggen upplöser sig. Den känslan vill jag stanna kvar i!

”Det digitala kan rentav befria konstverket från en känsla av vikt” Massless(utan vikt)

#digitalkonst #teamlab #digitaltskapande #teamlabb

Jenny och Oona

AMOS REX Massless

Nyt olemme olleet Helsingissä ja käyneet katsomassa taidetta, tai voisi myös sanoa, että tulleet vaikutteiden aaltojen huuhtomiksi. Todella upeaa, fantastista, fantasiantäyteistä ja pakko nähdä, jos on Helsingissä. ”On mahdotonta tietää mitä tulevaisuuden taide näyttelytilalta vaatii” ja siksi AMOS REX taidemuseo rakennettiin. Cooli ajatus…

Ensimmäiseksi menemme huoneeseen, jossa on digitaalisia aaltoja seinillä. Kaiuttimista tulee rauhallista musiikkia. Seison yksin huoneessa ja aallot imaisevat minut mukaansa. On melkein hypnoottista nähdä aaltojen muodostuvan viivojen sarjoista seinällä.

Seuraavassa huoneessa on graffitimaalatut seinät, joita peilit ja heijastukset avartavat. Saamme tehtäväksi värittää eläimen tai kukan. Valitsemme kumpikin sammakon, joka värittämisen jälkeen skannataan näkymään seinille ja lattiaan osaksi taideteosta. Jos koskee seinää kädellä, siihen muodostuu kukkia. Taideteokseen integroituu. Päiväkotiryhmä istuu lattialla seinää vasten ja vain katsoo ympärilleen silmät suurina ja samaan aikaan yksi pieni poika yrittää juosta kiinni lattialla uivaa krokotiilia.

Kolmas huone on Vortex of Light Particles.

–  Sanon vain VAU! Vesi virtaa lattiasta ylös kattoon, missä se muodostaa pyörteen.

Menemme makaamaan säkkituoleihin ja vain katsomme virtaamista…

Haluaisin jäädä viimeiseen huoneeseen nimeltä Crows. Vuorovaikutteinen digitaalinen tilateos, joka herättää tunteen, että on toisiaan jahtaavien varisten ympäröimänä. Esitteessä sanotaan, että katsoja tuntee olonsa painottomaksi, kun lattia ja seinät liukenevat yhteen. Siihen tunteeseen haluan jäädä!

”Digitaalisuus saattaa jopa vapauttaa taideteoksen fyysisen painon tunteesta.” Massless (ilman painoa)

#digitaalinentaide #teamlab #digitaalinenluominen #teamlabb

Jenny ja Oona

Förståelse för sin omvärld

IMG_1292

 

Vi jobbar projektinriktat som så många andra och just nu har vi projektämne Närmiljö som vi utforskar genom ljud.

Barnen har fått ta med sig en ljudupplevelse från naturen i bild och textform. Alltifrån badplask till hästgnägg och getingsurr. Precis såna ljud man hör på sommaren:) Det är faktiskt lite mysigt att fortsätta prata om sådant som hände i somras när termometern börjar krypa neråt och galonbyxor och gummistövlar åker på. Att hålla kvar sommaren lite längre! Jag frågade barnen vad de fick för känsla i kroppen när de hörde sina ljud och jag fick så poetiskt beskrivande svar;

– Jättebra, jag nästan svimmar, det är så vackert.(koltrastsång)

– Bra, skönt. Det är att vara i ett skönt bad, jätteskönt vatten.(hästgnägg)

– Inte så roligt, dom sticks så mycket.(getingsurr)

Vi har varit på ljudspaning i skogen och upptäckt många olika sorters ljud som vi kategoriserade när vi kom till förskolan.IMG_1393

Jag skrev upp alla ljuden på små lappar och läst upp dem högt för barnen.

– Uggla, vad kan det vara för ljud?

– Ett naturljud för det hör till naturen, resonerade barnen.

– Någon som hamrar?

– Ett människoljud för det är en människa som gör hammaren, svarade ett barn.

– Oljud?

– Det är ett maskinljud för det låter så att det gör ont i öronen.

Barnen fortsatte att reflektera över ljuden……

– Lite konstigt, vi var i naturen och hörde mest maskinljud.

Bild15

Vi har även konstaterat att det finns oljud- ljud man inte tycker om och braljud- ljud man tycker om och att det handlar om tycke och smak, att det är helt upp till var och en vad man tycker om och inte tycker om för ljud.

Någon tycker om ljudet av vinden i bladen och någon annan om sorgliga sånger medan någon inte tycker om motorljud eller gnissel av dörrar.

Tänk vad spännande det är att arbeta i projekt med barnen, när man får grotta in sig i något ämne, vända ut och in på det och upptäcka att man blir överraskad varje gång av barnens sätt att tänka och deras sätt att skapa sig en förståelse för sin omvärld.

#projektinriktatarbetssätt #lovemyjob

Jenny och Oona

Oman ympäristönsä ymmärtäminen

 

Me työskentelemme projektilähtöisesti, kuten monet muutkin, ja tällä hetkellä projektimme aiheena lähiympäristö, jota tutkimme äänien kautta. Lapset ovat ottaneet mukaansa äänielämyksen luonnosta kuvan ja tekstin muodossa. Kaikkea veden loiskeesta hevosen hirnuntaan ja ampiaisen surinaan. Juuri niitä ääniä, joita kuulee kesällä :) On itseasiassa aika ihana jatkaa kesän tapahtumista puhumista kun lämpömittari alkaa laskea ja päälle pitää pukea kurahousut sekä kumisaappaat. Että voi jatkaa kesää vielä hetken! Kysyin lapsilta miltä heidän kropassa tuntui, kun he kuulivat heidän valitsemansa äänen, ja sain vastaukseksi niin runollisia kuvauksia:

– Niin hyvältä, melkein pyörryn, se on niin kaunista (mustarastaan laulu).

– Hyvältä, ihanalta. Se on kuin olisi ihanassa kylvyssä, ihanassa vedessä (hevosen hirnunta).

– Ei niin hauskalta, ne pistävät niin paljon (ampiaisen surina).

Olimme ääntenmetsästyksellä metsässä, ja havaitsimme monia erilaisia ääniä, jotka kategorisoimme, kun tulimme takaisin esikouluun.

– Pöllö, minkälainen ääni se on?

– Luonnonääni, sillä se kuuluu luontoon, järkeilivät lapset.

– Joku joka vasaroi?

– Ihmisääni, koska ihminen tekee vasaran, vastaa yksi lapsi.

– Melu?

– Se on koneen ääni, sillä se kuulostaa niin, että korviin sattuu.

Lapset jatkavat äänien reflektointia…

– Vähän outoa, että olimme luonnossa, mutta kuulimme eniten koneen tekemiä ääniä.

Totesimme myös, että löytyy sekä melua – ääntä, josta ei pidä, että hyvää ääntä – ääntä, josta pitää, ja että kyseessä on makuasia, on ihmisen mieltymyksistä kiinni, mistä äänistä hän pitää tai ei pidä.

Joku pitää siitä äänestä kun tuuli havistuttaa lehtiä ja toinen taas pitää surullisesta musiikista. Joku toinen ei taas pidä moottorin äänestä tai oven narinasta.

Ajatella, miten jännittävää on työskennellä lasten projektin parissa, kun saa paneutua johonkin aiheeseen, tutkia sitä läpikotaisin ja huomata, että joka kerta yllättyy lasten tavasta ajatella ja luoda ymmärrystä heidän ympäristöstään.

 

#projektilähtöinentyöskentely #lovemyjob

 

Jenny ja Oona

Mikrovärld

IMG_1330En mikrovärld är precis som det låter en mini mini värld. En fantasi, en plats att drömma sig bort på, att hitta på en berättelse om, att leka i, att utmana sig i osv

Vi valde att bygga upp vår fantasivärld i en kartong för att lätt kunna flytta på den. Vi valde en skogsmiljö med naturmaterial i. Vi skrev ut en skogsbakgrund och klistrade fast den längst bak i kartongen. Vi plockade pinnar, stenar, kottar, kastanjer, snäckor osv som vi la i kartongen, vi hängde även upp en bit hönsnät (för den spännande effektens skull).

Vi tog bilder på mig med ett paraply (min fantasisaga) som vi skrev ut i olika storlekar, bilder på fjärilar, olika skalbaggar, en fladdermus mm.

Dessa arrangerade vi sedan i kartongen för att sedan rikta webbkameran mot scenen, kopplade ihop den med en dator och en webbsidan www.webbcamtoy.com

På sidan finns olika filter att använda tex old movie, spy cam, under water, snow mm.

Bild1

Sedan låter jag barnen leka i mikrovärlden och låter dem hitta på olika historier om vad som händer…. Hitta sitt favoritfilter osv… Du kan också låta dem rikta kameran mot varandra och höra skrattet när någon blir upp-och–ner vänd eller täkt av snö:)

Detta om något är ju språkutvecklande och samtidigt utvecklar barnen digital kompetens. Att få leka i en fantasi- mikrovärld och använda sig av digital teknik att ändra stämningen med låter som jag hade älskat att göra som barn. Att hitta på en historia…..som snabbt kan ändra sig när du byter ett filter…webcam-toy-photo16

Att få fäktas med en skalbagge lika stor som mig själv under vattnet…..det var min fantasi:) …..Tänk att få känna sig stor och stark! Att få låtsas vara med i en sci-fi film!

#digitalkomptens #språkutvecklande #sci-fifilm

Jenny och Oona

Mikromaailma

 

Mikromaailma on sellainen, miltä se kuulostaakin: mini mini maailma. Fantasia, paikka, jossa voi unelmoida, keksiä tarinan, leikkiä, haasta itsensä jne. Rakensimme meidän fantasiamaailman pahvilaatikkoon, jotta voisimme siirrellä sitä. Valitsimme metsämaiseman, jossa on käytetty luonnonmateriaaleja. Tulostimme kuvan metsästä taustakuvaksi ja liimasimme sen laatikon perälle. Keräsimme keppejä, kiviä, käpyjä, kastanjoita, simpukoita jne. jotka laitoimme laatikkoon. Laitoimme myös palan kanaverkkoa roikkumaan katosta (jännittävän efektin vuoksi). Otimme minusta kuvia sateenvarjon kanssa (minun fantasiatarina), jotka tulostimme eri kokoisina. Tulostimme myös kuvia perhosista, eri koppakuoriaisista, lepakosta jne. Nämä järjestimme sitten laatikkoon jonka jälkeen kohdistimme webbikameran näyttämöä kohti ja yhdistimme sen tietokoneen ja nettisivun www.webbcamtoy.com kanssa. Sivuilta löytyy käyttöön eri filttereitä, esimerkiksi vanha elokuva, vakoilukamera, veden alla, lumi jne. Sitten annan lasten leikkiä mikromaailmassa ja keksiä tarinoita siitä, mitä tapahtuu, sekä löytää heidän suosikkifiltterin jne. Voit myös antaa lasten kohdistaa kameran toisiansa kohti ja kuunnella naurua, kun joku lapsista käännetään ylösalaisin tai peittyy lumeen :) Tämä jos jokin kehittää kielenoppimista ja lapsen digitaalista osaamista. Itse olisin rakastanut fantasia-mikromaailmassa leikkimistä ja digitaalisen tekniikan käyttämistä tunnelman muuttamiseen lapsena. Keksiä tarina, joka muuttuu nopeasti vaihtamalla filtteriä… Voida miekkailla itseni kokoisen koppakuoriaisen kanssa veden alla… se oli minun fantasiani :) Ajatella, että voi tuntea itsensä isoksi ja vahvaksi! Voida kuvitella olevansa mukana scifi-elokuvassa!

 

#digitaalinenosaaminen #kielenkehitys #scifi-elokuva

 

Jenny ja Oona

Lpfö18

IMG_0358

”Utbildningen ska också ge barnen förutsättningar att utveckla adekvat digital kompetens genom att ge dem möjlighet att utveckla en förståelse för den digitalisering de möter i vardagen. Barnen ska ges möjlighet att grundlägga ett kritiskt och ansvarsfullt förhållningssätt till digital teknik, för att de på sikt ska kunna se möjligheter och förstå risker samt kunna värdera information.”

                                                                                                                                                               Lpfö18

Så står det i läroplanen.

Ett stort ansvar vilar på våra axlar, vi som jobbar i förskolan.

Adekvat digital kompetens? Vad betyder det? En lämplig och användbar digital kompetens för barnen. Vad är lämpligt att kunna när man är 4 år? Ansvarsfullt förhållningssätt när man är 4år? Har jag som vuxen ett ansvarsfullt förhållningssätt till mina digitala enheter? Många frågor.

Jag menar, när jag tittar på en serie måste jag ju se klart den, alltså släpper jag inte min padda förrän helgen är slut! Jag vet inte? Ansvarsfullt?

I dessa valtider har man ju lärt sig att vara extra noga med att vara källkritisk, man delar inte inlägg hur som helst på tex Facebook(det gjorde inte jag innan heller) man tänker till ett varv till innan man delar. Är detta en källa som jag litar på osv. Att vara ansvarsfull och tänka kritiskt är så viktigt.

Vi som är vuxna minns ju hur det var förr, innan datorer och internet medan barnen som växer upp idag inte vet något annan är det som är nu. De kommer inte utmanas av samma saker som vi gjorde. Förändringen sker snabbare än någonsin. Men för oss händer det så fort. Det känns så svårt ibland.

Då ska vi tänk på Linda Liukas ord; ” It´s not magic and it´s not complicated. It just happened really really really fast.”

Nu är ett bra tillfälle att ta upp källkritik på med sina tonåringar hemma eller barnen på förskolan.

Låta barnen skapa egna fake news bilder! Har detta verkligen hänt? Träffade Victoria verkligen en T-rex i skogen idag????

Lite mediauppfostran tack!

Vi har en ny läroplan att förhålla oss till och jobba efter from 1a juli 2019. Välkommen!

#nyrevideradläroplan #Lpfö18

Jenny och Oona

Lpfö18

”Koulutuksen tulee antaa lapsille edellytykset kehittää adekvaattia digitaalista osaamista antamalla heille mahdollisuus kehittää ymmärrystä digitalisoinnista, jota he kohtaavat arjessaan. Lapsille on annettava mahdollisuus luoda perusta digitaalisen tekniikan kriittiselle ja vastuulliselle suhtautumistavalle, jotta he voivat pitkällä tähtäimellä nähdä mahdollisuudet ja ymmärtää riskit sekä pystyä arvioimaan informaatiota.”

Vapaasti suomennettu Lpfö18:stä

Näin lukee opetussuunnitelmassa. Suuri vastuu lepää esikoulussa työskentelevien harteilla. Adekvaatti digitaalinen osaaminen? Mitä se tarkoittaa? Tarkoituksenmukainen ja käyttökelpoinen digitaalinen osaaminen lapsille. Mitä on tarkoituksenmukaista osata kun on 4-vuotias? Vastuullinen suhtautumistapa kun on 4-vuotias? Onko minulla aikuisella vastuullinen suhtautumistapa minun digitaalisiin laitteisiin? Paljon kysymyksiä. Tarkoitan, että kun katson jotain sarjaa, minun täytyy katsoa se loppuun, en siis voi irroittautua pädiltäni ennen kuin viikonloppu on ohi! En tiedä? Vastuullista? Näinä vaaliaikoina on opittu olemaan erittäin tarkkoja lähdekritiikin suhteen. Facebookissa ei jaeta mitä tahansa vaan mietitään ennen jakamista. Onko tämä lähde, johon luotan jne. On niin tärkeää olla vastuullinen ja miettiä kriittisesti. Me, jotka olemme aikuisia, muistamme hyvin millaista oli ennen, ennen tietokoneita ja internetiä, kun taas nykyajan lapset eivät tiedä muusta kuin nykyisestä. He eivät tule kokemaan samoja haasteita kuin me. Muutos tapahtuu nopeammin kuin koskaan. Se tuntuu välillä vaikealta. Silloin voimme miettiä Linda Liukkaan sanoja: ”It´s not magic and it´s not complicated. It just happened really really really fast.”

Nyt on hyvä aika ottaa lähdekritiikki esille teini-ikäisten lasten kanssa kotona tai lasten kanssa esikoulussa. Nyt on hyvä aika antaa lasten luoda omia feikkiuutiskuvia! Onko tämä oikeasti tapahtunut? Tapasiko Victoria oikeasti T-Rexin metsässä tänään? Hieman mediakasvatusta, kiitos! Uusi opetussuunnitelma on tulossa ja sen mukaan työskennellään ensimmäinen heinäkuuta 2019 lähtien. Tervetuloa!

#uudistettuopetussuunnitelma #Lpfö18

Jenny ja Oona

TRÄD

IMG_1336

Att träda in i en skog, att vara vilse på en trolsk och mystisk plats och gradvis börja orientera sig, utforska, för att till sist bli en del av berättelsen.

Så har man beskrivit den interaktiva dansföreställningen TRÄD på Dansenshus. Jag var där med en barngrupp och en kollega och vi var med om en av de bästa upplevelserna ever!!!!

Innan vi ens kommit in till dansscenen fick vi en introduktion om vad vi skulle få vara med om. Vi fick vita t-shirts på oss och instruktioner om hur vi skulle agera i dansen på scenen. ”Följa John” var instruktionen.

Scenen var magisk, träd som växer, hänger från taket och elektroniskt ljud, musik kommer från högtalarna. Det skapas en futuristisk känsla i rummet. Vi ser dansarna som närmar sig oss. De tar kontakt genom blicken och genom kroppen. Det pratas med kroppen, inte med munnen. Ingen pratar alls. Det man hör är musiken….

Vi kryper, rullar, ålar, slingrar, lyfts, går, springer, hoppar oss igenom dansen. Följer dansarna i ”Följa John” leken. Vi springer genom en ”låtsas skog” som barnen kallade den. Vi dansar oss svettiga och lyckliga.

För lycka och glädje är vad jag ser i barnens ansikte när vi dansar fritt i ”skogen” efter föreställningen. Det är då det skrattas och vi tar ut svängarna. Vi leker flygplan som flyger och hästar som galopperar.

IMG_1333

OM ni har möjlighet att se, delta i denna interaktiva föreställning? DO IT!

Det blir så spännande när digitalt skapande vävs in i andra skapandeformer som barnen möter.

#dansenshus #TRÄD #digitaltskapande #dansistan

Jenny och Oona

Puu

Käyskennellä metsässä, olla eksyksissä lumotussa ja mystisessä paikassa ja asteittain alkaa suunnistamaan, tutkimaan ja lopuksi olla osana tarinaa.

Näin kuvaillaan Dansenshusin interaktiivista tanssiesitystä nimeltä TRÄD. Olin siellä lapsiryhmän ja kollegan kanssa ja se oli yksi parhaimmista elämyksistä ikinä!!!! Ennen kuin pääsimme edes näyttämön luokse, saimme ohjeistuksen siitä, mitä tuleman pitää. Saimme päällemme valkoiset t-paidat ja ohjeet siitä, mitä meidän tulee tehdä näyttämöllä. ”Seuraa johtajaa” oli ohjeistuksemme. Näyttämö oli maaginen, puu joka kasvaa, roikkuu katosta ja elektronista ääntä, musiikki tulee kaiuttimista. Huoneeseen tulee futuristinen tunne. Näemme tanssijat, jotka lähestyvät meitä. He ottavat kontaktia katseen ja kehon avulla. He puhuvat vartalolla, ei suulla. Kukaan ei puhu. Kuuluu vain musiikkia… Me ryömimme, kierimme, kiemurtelemme, nousemme, kävelemme, juoksemme, hypimme jne. koko tanssin ajan. Seuraamme tanssijoita ”Seuraa johtajaa”-leikissä. Me juoksemme läpi keskityn metsän, kuten lapset sitä nimittivät. Tanssimme itsemme hikisiksi ja onnellisiksi. Sillä se on onnea, jota näen lasten kasvoilla kun tanssimme vapaasti ”metsässä” esityksen jälkeen. Lapset nauravat. Leikimme lentokonetta joka lentää ja hevosia jotka laukkaavat. JOS teillä on mahdollista osallistua tähän interaktiiviseen esitykseen, tehkää se! Siitä tulee niin jännittävää kun digitaalinen luominen kudotaan muihin luomisen muotoihin, joita lapset kohtaavat.

#dansenshus #TRÄD #digitaltskapade #dansistan

Jenny ja Oona

Fortsättningen om mördarsnigeln

IMG_1351 Regnbågesnigel

Samtalen och tankarna kring matbordet har just nu handlat om mördarsniglar och andra djur.

– Jenny om jag äter kalkon är jag en kannibal då?

– Nej du är en köttätare svarar jag.

– Som en T-rex? Frågar barnet för att försöka förstå.

– Ja ungefär…. Alltså du äter ju kött om du äter kalkon på smörgåsen svarar jag och pekar på mellissmörgåsen.

– Men jag ska bli vegetarian när jag blir stor berättar hen sen.

– Ok, vet du vad du måste äta för att få i dig alla viktiga näringsämnen då frågar jag.

– Ja massor med grönsaker svarar hen, jag vill bara inte äta kött och vara kannibal.

– Och jag är flexiterian ropar ett annat barn, för jag äter grönsaker ibland.

Det är inte så lätt med alla nya preferens ord, vad man får, bör och ska äta osv…

Vilka spännande tankar som man får ta del av under måltiderna på förskolan ändå och tänk att dessa tankar kom ifrån att vi tog en skogspromenad och såg en snigel som såg ut som en bajskorv! :)

Vi jobbar vidare med tankarna om snigeln.

Vad kan det finnas mer för sniglar frågar jag barnen? Jag triggar deras fantasi genom att fråga; Kan ni hitta på en fantasisnigel!

Barnen brainstormar;

– Människoätandesnigel!

– Snigelkrokodilen!

– Regnbågesnigel!

– Rödsnigel!

– Bilsnigel!

Barnen tecknar sina sniglar och pratar intensivt om sniglarnas olika egenskaper.

Bild1 Bilsnigel

IMG_1357

– Människoätandesnigeln har jätte, jättemånga vassa tänder!

– Bilsnigeln blir en bil när den ska resa och kan simma i vattnet och åka egen båt.

Vem behöver Wikipedia och internet när det är så mycket roligare och utmanande att lyssna på barnens egna fakta beskrivningar av sina djur.

När barnen sprutade ur sig idéer om sniglar så tecknade ett barn en musikrobot med högtalarben och med konfetti som sprutar ut ur huvudet. Den roboten skulle man väl kunna sälja till vilken club som helst! Hur coolt vore inte det:)

IMG_1361 Musikrobot

#framtidsvision #digitaliseringiförskolan #smartabarn

Jenny och Oona

Jatkoa murhaajaetanalle

Keskustelut ja ajatukset ruokapöydän ääressä ovat juuri nyt liittyneet murhaajaetaniin ja muihin eläimiin.

– Jenny, jos minä syön kalkkunaa, olenko silloin kannibaali?

– Ei, olet lihansyöjä, vastaan.

– Kuten T-Rex? Lapset kysyvät ymmärtääkseen paremmin.

– Kutakuinkin.. Sinä siis syöt lihaa jos syöt kalkkunaa leivän päällä, vastaan ja osoitan voileipää.

– Mutta minusta tulee isona kasvissyöjä, kertoo hän sitten.

– Okei, tiedätkö mitä sinun pitää syödä jotta saisit kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kysyn häneltä.

– Kyllä, paljon kasviksia, vastaa hän, en halua vain syödä lihaa ja olla kannibaali.

– Minä olen ”fleksitariaani”, huutaa toinen, koska syön välillä vihanneksia.

Ei ole niin helppoa kaikkien uusien mieltymyssanojen kansaa, mitä saa, pitää ja pitäisi syödä jne.

Mitä jännittäviä ajatuksia saa kuulla ruokailujen aikana esikoulussa ja ajatella, että nämä ajatukset nousivat siitä, kun olimme metsäkävelyllä ja näimme etanan joka näyttö kakkapökäleeltä! Keskustelemme lisää etanoista. Mitä muita etanoita voi olla, kysyn lapsilta? Haastan heidän mielikuvitusta kysymällä voivatko he keksiä mielikuvitusetanan! Lapset miettivät yhdessä:

– Ihmissyöjäetana!

– Etanakrokotiili!

– Sateenkaarietana!

– Punaetana!

– Autoetana!

Lapset piirtävät omat etanansa ja puhuvat intensiivisesti etanoiden eri ominaisuuksista.

– Ihmissyöjäetanalla on todella terävät hampaat

– Autoetanasta tulee auto kun se matkustaa ja se voi uida vedessä ja ajaa omaa venettä.

Kuka tarvitsee Wikipediaa ja internetiä kun on paljon hauskempaa ja haastavampaa kuunnella lasten omaa kuvailua heidän eläimistään. Kun lapset ideoivat heidän etanoitaan, yksi lapsista piirsi musikkirobotin kaiutinjaloilla ja päästä tulevalla konfetilla. Sitä robottia voisi myydä millä klubilla tahansa! Kuinka siistiä se olisi! :)

#tulevaisuudensuunnitelmat

#esikoulundigitalisointi #älykkäätlapset

Jenny ja Oona

Mördarsnigel och Wikipedia

IMG_1288

En tisdag morgon på förskolan frågade ett barn om inte vi kunde gå till skogen.

– Javisst svarade jag! Och tog alla åtta barn i gruppen och gick ut.

Det hade regnat tidigare så det var fortfarande blött ute. Gummistövlar och galonbyxor på!

Jag planerade att vi skulle gå vår ”vanliga” runda runt en fågelsjö och det tyckte barnen lät kul.

Vi hade knappt kommit in på grusvägen i skogen förrän ett barn ropar:

– Jenny en sniiiiiiiigel, kom och titta!

Alla samlades vi runt snigeln. En brun slemmig sak.

– En kladdsnigen, förklarade ett av barnen.

Utan skal, konstaterar de sedan.

– Den ser ut som en bajskorv, säger ett av barnen och alla skrattar till för det är precis vad vi alla tänker.

IMG_1289

Vi blir sittandes på grusvägen pratandes och filosoferandes.

Var är snigelns skal? Varför ska den gå över vägen? Vad är det för hål den har på sidan?

– Tänk om den blir överkörd av en cykel? Säger ett av barnen plötsligt.

Alla tittar sig omkring och ser då en cyklist komma farande.

– Akta sniiiiiiigeln! Ropar barnen till cyklisten som väjer allt vad hen kan.

Vi blir sittandes på grusvägen till dess att snigeln har vänt om och är på väg tillbaka in i skogen. Bort från den farliga grusvägen med cyklisten.

Vi fortsätter vår promenad och hittar en till snigel, väldigt lik den första fast lite mörkare. Är det samma sort? En kusin funderar barnen?

Väl tillbaka på förskolan samlar jag ihop barnens tankar och frågor och frågar sedan barnen hur vi kan ta reda på allt detta?

– Vi googlar ,svarar de världsvant!

Så det gör vi och jag läser på Wikipedia att det är en skogssnigel som även kallas för mördarsnigel för att den är kannibal och äter andra sniglar. Oj vad spännande en liten skogspromenad kunde bli.

IMG_1291

Och hålet i sidan på snigeln var lunghålet inte en skada som vi trodde.

Vi pratar också om källkritik när vi använder internet med barnen. Kan vi lita på att allt vi läser om på ”nätet” är sant? Är allt vi ser på datorn sant, har det hänt på riktigt? Viktiga frågor att samtala med barnen om idag.

Vi fortsätter med vår skogspromenad runt fågelsjön varje vecka och upptäcker varje gång något nytt spännande som vi kan forska vidare på.

Något nytt att träna oss på att vara källkritiska mot när vi letar efter fakta och information på internet.

#naturvetenskap #digitalaverktygiförskolan #källkritikiförskolan

Jenny och Oona

Muhaajaetana ja Wikipedia

Eräänä tiistaiaamuna esikoulussa yksi lapsi kysyi voisimmeko mennä metsään.

– Tottakai, vastasin ja otin kaikki ryhmän kahdeksan lasta ja lähdin heidän kanssa ulos.

Aiemmin oli satanut, joten ulkona oli vielä märkää. Saappaat ja kurahousut jalkaan! Suunnittelin, että kävelisimme meidän ”normaalin” reitin ympäri Fågelsjön, ja lasten mielestä se oli hyvä idea. Olimme tuskin päässeet edes metsän soratielle, kun yksi lapsi huusi:

– Jenny, etana, tule katsomaan!

Kaikki kerääntyivät etanan ympärille. Ruskea ja limainen.

– Tahmaetana, selitti yksi lapsista.

– Ilman kotiloa, he totesivat sitten.
– Se näyttää ihan kakkapökäleeltä, sanoo yksi lapsista ja kaikki nauraa, sillä juuri sitä me kaikki mietimme.

Me jäämme istumaan soratielle puhumaan ja filosofioimaan. Missä on etanan kotilo? Miksi se menee tien yli? Mikä tuo reikä se sivussa on?

– Mitä jos se jää pyörän yliajamaksi? Sanoo yksi lapsista yhtäkkiä.

Kaikki katsovat ympärilleen, ja näkevät pyöräilijän lähestyvän.

– Varo, etana! Huutavat lapset pyöräilijälle, joka kaartaa minkä pystyy.

Jäämme istumaan soratielle niin pitkäksi aikaa, että etana on kääntynyt ja on matkalla takaisin metsään. Pois vaaralliselta soratieltä pyöräilijöineen. Jatkamme kävelyämme, ja löydämme toisen etanan, joka on hyvin samanlainen kuin ensimmäinenkin, mutta tummempi. Onko se samaa lajia? Serkkuko, miettivät lapset. Palattuamme esikouluun kerään lasten ajatuksia ja kysymyksiä ja kysyn sitten lapsilta, miten voimme selvittää kaiken tämän?

– Googlaamme, vastaavat lapset.

Niin teemme, ja luen Wikipediasta, että se on metsäetana, jota kutsutaan myös murhaajaetanaksi, koska se on kannibaali ja syö muita etanoita. Oi kuinka jännittävä yhdestä metsäretkestä voikaan tulla. Ja etanan sivussa oleva reikä oli ilmareikä, ei vamma, kuten luulimme.

Puhumme myös lähdekritiikistä kun käytämme internetiä lasten kanssa. Voimmeko luottaa siihen, että kaikki mitä luemme netistä on totta? Onko kaikki mitä näemme tietokoneelta totta, onko se todella tapahtunut oikeasti? Tärkeitä kysymyksiä lasten kanssa puhuttavaksi tänä päivänä.

Jatkamme metsäretkeä Fågelsjön ympäri joka viikko ja löydämme joka kerta jotain uutta ja jännittävää, jonka tutkimista voimme jatkaa. Jotain uutta mitä harjoitella on olla lähdekriittinen kun etsimme faktaa ja informaatiota netistä.

#luonnontieteet #digitalisettyövälineetesikoulussa #lähdekritiikkiesikoulussa

Jenny ja Oona