Visar alla blogginlägg med nyckelordet:
Dans

Digitalisering i förskolan

Analogt eller digitalt?

Både och skulle vi väl säga.

Att arbeta med digitala verktyg när man kodar utesluter ju inte att man använda sig av analogt kodande. Tex programmera en kompis eller dansprogrammering.

Att arbeta parallellt med analogt och digitalt skapande ger barnen en större förståelse för vad det är de lär sig.

Barnen kan programmera en vuxen eller för de större barnen, varandra. De kan tex programmera någon att rita något, att tvätta händerna osv

Det gäller att var exakt i sina kommandon annars blir det ju fel! Dvs det blir en bugg i programmeringen.20170420_153812_resized 2

Man kanske torkar händerna innan man har satt på kranen, hitta buggen, fixa den, göra en ny programmering och testa den!

Att skapa en dans med hjälp av danskommandokort.

Eller som barnen kallar det – programmeringsdans.

Detta har vi använt oss av på samlingen. Vi har delat in samlingsringen i 2 grupper och de har fått varsitt sett av programmeringsdanskort. Sedan har de i tur och ordning valt ett kort med en rörelse på och satt ihop en danssekvens, valt musik från spotify, för att sedan dansa sin programmeringsdans för varandra. När vi väl hade gjort detta några gånger kunde vi se att barnen själva hämtade korten och ställde sig på samlingsmattan för att skapa egna danser.

Så att tro att digitaliseringen i förskolan är lika med extra mycket skärmtid och att alla ska bli programmerare när de blir stora är fel!

dans Korten är från Karin Nygårds serie Programmera mera på UR

 

De kan lika gärna bli dansare!

 

// Jenny och Oona

Digitalisointi päiväkodissa

Analogisesti vai digitaalisesti? Meidän mielestä sekä että! Digitaalisten työvälineiden käyttö ei poissulje analogista koodausta, esimerkkinä kaverin koodaus tai ohjelmointitanssi. Kun työskennellään samanaikaisesti sekä analogisesti että digitaalisesti, saavat lapset paremman kuvan siitä, mitä he ovat juuri oppimassa. Nuoremmat lapset voivat ohjelmoida aikuisen ja vanhemmat lapset myös toisiaan. He voivat esimerkiksi ohjelmoida toisen piirtämään jotakin, pesemään kätensä jne. Lasten täytyy olla tarkkana antamissaan käskyissä, muuten ohjelmointi voi mennä pieleen. Sillon voi käydä niin, että käsien kuivaus tapahtuu ennen hanan aukaisemista, jolloin lasten pitää löytää bugi (virhe), korjata se, tehdä uusi ohjelmointi ja kokeilla uudestaan.

Tanssin keksiminen ohjelmointitanssikorttien avulla, tai kuten lapset sanovat – ohjelmointitanssi.

Olemme jakaneet lapset kahteen ryhmään, ja kumpikin ryhmä on saanut oman nipun ohjelmointitanssikortteja. Jokainen lapsi on vuorollaan saanut valita yhden kortin, joista on tehty ryhmän yhteinen tanssisekvenssi. Lapset ovat saaneet valita sopivan musiikin Spotifysta ja tanssia ohjelmointitanssinsa toisilleen. Kun olimme kokeilleet tätä muutaman kerran, ryhtyivät lapset oma-aloitteisesti hakemaan kortteja ja tekemään omia tansseja. Jos luulee, että digitalisointi esikoulussa tarkoittaa vain lisää ruutuaikaa ja että kaikista lapsista tulee aikuisena ohjelmoijia, on väärässä. Heistä voi tulla myös tanssijoita!

//Jenny ja Oona