Visar alla blogginlägg med nyckelordet:
Digitala verktyg

Digital utveckling

Kan vi vara utan den i förskolan?

En dag satt jag på förskolan och spelade Tripp trapp träd på en iPad med några barn. Ett av barnen ryggade plötsligt tillbaka när vi kom in på ett spel som går ut på att man ritar en insekt på paddan som sedan börjar krypa eller flyga över skärmen. Det barnet kände helt klart obehag av insekter.

Vi spelade ett tag till och ju vanare hen blev så satt hen närmare och närmare paddan och kunde undersöka insekten mer och mer. Så här är ju det digitala verktyget och tekniken superbra! Hen kunde här få möjlighet att undersöka insekter på för hen ett ”säkert” avstånd.

1280px-International_Space_Station_after_undocking_of_STS-132

Eller när vi pratade om rymden och frågan om hur man går på toaletten i rymden kom upp. Hur gjorde vi förr i tiden? Innan digital teknik fanns i förskolan? Vi hade tagit ett lexikon och slagit upp ordet rymdstation och hoppats på att svaret på just vår fråga stod i den boken. Nu för tiden går vi till Youtube och letar. Och mycket riktigt, det finns en film om hur man går på toaletten i viktlöst tillstånd. Detta tycker ju jag är lika spännande som barnen

Samtidigt ska vi komma ihåg att en viktig del av att vara digitalt kompetent som pedagog är att veta när det är lämpligt eller inte att använda digitala verktyg.

Jag kan ju tycka att det är roligt att visa barnen att man faktiskt kan slå upp saker i böcker också… tyvärr är ju våra faktaböcker på förskolan inte så uppdaterade nuförtiden. Men ändå om vi tex ska ta redan på fakta om en dinosaurie så går det ju lika bra att leta i en bok.illustrated-dinosaurs-chart

Och nu för tiden om barnen vill lära sig saker om tex kastanjer kan de ju teckna kastanjer, undersöka kastanjer med webbägg, leka med kastanjer, skapa film om kastanjer osv… Barnen använder multimodalt lärande som ett av flera verktyg i förskolan.

Det är så här barnen på min avdelning gör för att utforska kastanjer. De är inte främmande inför digital teknik, de ser inga hinder bara möjligheter.

Vi kan absolut inte vara utan digital teknik på förskolan!1 Vi måste bara vara digitalt kompetenta nog att avväga när vi ska använda det digitala och när vi inte ska det!

Jag efterlyser fler nätverk ute på förskolorna där ett ständigt samtal förs mellan pedagoger angående digital teknik för att vi ska kunna säkerställa ett pedagogiskt förhållningsätt till tekniken.

#lovemyjob #multimodaltlärande #digitalutveckling

Jenny och Sanna

Digitaalinen kehitys

Voiko esikoulussa olla ilman digitaalista tekniikkaa?

Eräänä päivänä pelasin Tripp Trapp Träd-peliä iPadilla muutaman lapsen kanssa. Aloitimme pelin, jossa näytölle ilmestyy sormen painalluksella hyönteinen, joka sitten alkaa liikkua näytöllä. Yksi lapsista vetäytyi välittömästi taaksepäin, hän ei selvästikään pitänyt hyönteisistä.

Pelasimme vielä hetken ja perääntynyt lapsi tuli pikkuhiljaa lähemmäs ja   lähemmäs iPadia ja uskaltautui tutkimaan hyönteisiä. Tässä suhteessa tekniikka ja digitaaliset työkalut ovat loistavia. Lapsi sai mahdollisuuden tutkia hyönteisiä sopivan etäisyyden päästä.

Tai kun puhuimme avaruudesta ja mietimme sitä, miten avaruudessa käydään vessassa. Miten aiemmin tehtiin? Ennen kuin digitaalista tekniikkaa oli saatavilla esikoulussa. Ehkä olisimme ottaneet esiin tietosanakirjan ja etsineet sieltä sanan avaruusasema ja toivoneet, että vastaus löytyisi sieltä. Nykyisin menemme YouTubeen ja etsimme sieltä. Ja aivan oikein, sieltä löytyy video, jossa kerrotaan miten painottomassa tilassa käydään vessassa. Tämä on minun ja lasten mielestä yhtä jännittävää!

Samanaikaisesti meidän tulee muistaa, että tärkeä osa pedagogin digitaalista osaamista on tietää, milloin digitaalisten työkalujen käyttö kannattaa ja milloin ei.

Mielestäni lapsille on tärkeää näyttää, että kirjoistakin voi etsiä tietoa. Valitettavasti esikoulun tietokirjat eivät ole nykyään kovinkaan ajan tasalla. Mutta jos esimerkiksi etsimme tietoa dinosauruksista, voimme yhtä hyvin etsiä kirjasta.

Nykyään kun lapset haluavat oppia esimerkiksi kastanjoista, he voivat  piirtää kastanjoita, tutkia niitä pienoismikroskoopeilla, leikkiä kastanjoilla, kuvata niistä filmi jne. Näin lapset minun osastollani tutkivat kastanjoita. He eivät vierasta digitaalista tekniikkaa. He eivät näe esteitä, vaan mahdollisuuksia. Lapset käyttävät työkaluna multimodaalista oppimista.

Me emme missään nimessä voi olla ilman digitaalista tekniikkaa esikoulussa! Meillä täytyy vain olla tarpeeksi digitaalista osaamista punnitaksemme, milloin digitaalisten työkalujen käyttö kannattaa ja milloin ei.

Minä toivon, että esikouluissa käytäisiin pedagogien kesken jatkuvaa keskustelua digitaalisesta tekniikasta. Näitä keskusteluja tarvitaan varmistamaan pedagoginen suhtautumistapa tekniikkaan.

#lovemyjob #multimodaalinenoppiminen #digitaalinenkehitys

Jenny ja Sanna

Utforskande del 2

Att här händer det något viktigt, så slutade jag ett blogginlägg för ett par veckor sedan. Jag tar upp tråden och fortsätter….

Några barn hade hittat kastanjer och undersökt dem på ljusbordet med ett webbägg bla. Det sista detta barn gjorde då var att rita av den vita omogna kastanjen. Vi har sedan dess ritat av många kastanjer, öppnat upp kastanjerna och förvånats över att ibland är de bruna(kastanjebruna) när vi öppnar dem och ibland är de vita.

När vi en dag hade öppnat en kastanj och hittat en vit omogen så la barnet kastanjen i sin ficka och gick och lekte. Efter en liten stund kom barnet springande till mig och ropade;

– Jeeeenny, den är inte vit längre!

– Vilken då? ropade jag tillbaka.

– Kastanjen!

Barnet kom fram och höll kastanjen i sin hand. Den var nu lite orange/brun. Nästan lite smutsig. Vi tittade på den och undersökte den. Vi tyckte att den kändes lite hårdare.

– Tror du den kommer bli brun? Frågar barnet mig sedan.

– Ingen aning, svarade jag ärligt.

Verkligen ingen aning. Så vi gjorde ett experiment.

Vi plockade ner ett par kastanjer och la de vita omogna kastanjerna i fönstret på förskolan. Efter 15 min gick vi tillbaka och tog en bild och efter 2 timmar tog vi en annan bild osv…

Och ja! Den blev mer och mer kastanjebrun.

Och dagen efter var den heeeeelt brun.

– Är den mogen nu Jenny, frågade barnet mig dagen efter.

– Det skulle jag tro svarade jag.

– Fast du vet att man inte kan äta de här kastanjerna va? frågade jag barnet.

– Ja ja, det vet jag men jag tror att hästar kan det för det heter ju hästkastanj det har min mamma sagt.

Detta måste vi undersöka………..

(Alldeles riktig, vi läste på nätet att hästkastanjerna är giftiga för människor men inte för hästar!) Så nu vet vi och ni det!

#manlärsignågotnyttvarjedag #lovemyjob #naturkunskap

Jenny och Sanna

Tutkimista osa 2

Tässä tapahtuu nyt jotakin tärkeää, näihin sanoihin lopetin blogipostaukseni pari viikkoa sitten. Nyt jatketaan samasta aiheesta…

Lapset olivat löytäneet kastanjoita ja tutkineet niitä mm. pienoismikroskoopin avulla valopöydällä. Viimeiseksi lapset piirsivät valkoisen kypsymättömän kastanjan. Tämän jälkeen olemme piirtäneet monia kastanjoita, avanneet niitä ja ihmetelleet, miten ne joskus ovat (kastanjan)ruskeita ja joskus taas valkoisia.

Eräänä päivänä olimme avanneet kastanjan kuoren ja löytäneet sisältä valkoisen kypsymättömän kastanjan. Lapsi laittoi kastanjan takaisin kuoreen ja lähti leikkimään. Hetken kuluttua lapsi tuli juosten luokseni.

– Jenny, se ei ole enää valkoinen!

– Mikä?

– Kastanja!

Lapsi tuli luokseni ja piti kastanjaa kädessään. Se oli nyt hiukan oranssinruskea, vähän likaisen näköinen. Katsoimme ja tutkimme kastanjaa. Meistä se tuntui vähän kovemmalta.

– Luuletko, että siitä tulee ruskea? kysyi lapsi minulta.

– Ei aavistustakaan, vastasin rehellisesti.

Minulla ei todellakaan ollut aavistustakaan. Niinpä teimme pienen kokeen. Keräsimme muutaman kastanjan ja laitoimme valkoiset kastanjat esikoulun ikkunalaudalle. 15 minuutin kuluttua menimme takaisin ja otimme kastanjoista kuvan. Kahden tunnin kuluttua tästä otimme taas kuvan ja niin edelleen… ja kyllä, kastanjat muuttuivat aina vain ruskeammiksi. Ja seuraavana päivänä ne olivat jo kokonaan ruskeita.

– Ovatko ne kypsiä nyt Jenny? kysyi lapsi minulta seuraavana päivänä.

– Kyllä minä luulisin, vastasin.

– Tiesithän, että näitä kastanjoita ei voi syödä? kysyin lapselta.

– Joo joo, tiedän kyllä mutta luulen, että hevoset voivat syödä niitä, koska sen nimi on hevoskastanja, äiti on kertonut.

Tätä täytyy tutkia. Ja aivan totta, luimme netistä, että hevoskastanjat ovat myrkyllisiä ihmisille mutta eivät hevosille. Joten nyt tiedämme tämänkin!

#jokapäiväoppiijotakinuutta #lovemyjob #luonnontiede

Jenny ja Sanna

För digitalisering i förskolan

Okej då! Jag ger mig in i debatten….

Såg på Svt Opinion live härom kvällen. Debatten handlade om skärmens vara eller icke vara på förskolan!

Oj oj oj, var ska jag börja? Vi har ju en ny läroplan, det blir svårt att strunta i den. De nya skrivningarna om digitalisering talar sitt tydliga språk. Vi på förskolan ska ge barnen förutsättningar att utveckla adekvat digital kompetens och hur vi gör det måste vi kunna förmedla. Vi(pedagoger)måste bli bättre på att kommunicera med föräldrar om vad detta betyder och innebär för deras barn på förskolan och att skärmtid inte = digitalisering i förskolan. Kom ihåg att digitalisering innebär så mycket mer än ”bara” iPads. Men som de flesta debattörer vill framhålla så sitter ju bara barnen på förskolan med en iPad i handen och ”spelar” något spel eller lägger ett pussel. Men om man läser i läroplanen så står det ju faktiskt inget om iPads?

Men vi som vet, vi vet. Här kommer några exempel på hur vi faktiskt jobbar med digitaliseringen i förskolan!

Exempel 1.

Barnen lär sig tillsammans att programmera en robot på en världskartamatta på golvet. De kryper runt och rör sig tillsammans med boten runt om i ”världen”. Samtalar om olika länder osv.

Exempel 2.

Barnen plockar kastanjer på förskole gården, tar in dem och lägger på ett ljusbord. Ett undersökande av kastanjen börjar. De plockar fram ett webbägg och kopplar ägget till en iPad så att alla runt ljusbordet ska kunna se den förstorade kastanjen.

IMG_2207

Exempel 3

Barnen har läst sagan om Rödluvan och kan den utan och innan. De vill spela in en film. För någon vill vara Rödluva och någon vill vara varg. Lite skrämmande och lite spännande. Vi jobbar med greenscreen för att få till de olika miljöerna. (stuga i skogen, blommor i en glänta i skogen osv)

IMG_2025

Exempel 4

Barnen har vernissage på förskolan. De vill gärna berätta om sina verk för alla som kommer och tittar. De skapar QRkoder där de berättar om sina konstverk så att besökarna kan scanna av koden och lyssna på beskrivningen.

Exempel 5

Barnen jobbar med programmering. De lär sig programmera en robot men parallellt jobbar de även med analog programmering i form av programmeringsdans. De programmerar varandra med hjälp av rörelsekort och väljer sedan en låt att dansa till.

Exempel 6

Barnen har skapat källkritiska bilder och samtalat om dem. De har använt sig av greenscreen och sedan ”klippt in sig” i olika miljöer osv Har detta verkligen hänt? Ska vi tro på allt som vi läser/ser i media idag? Ett sätt att lära ut källkritik på förskolan.

Så kom igen…. Var någonstans såg ni i mina exempel stillasittande barn med en iPad i handen?

Bild1

Så om igen, vi måste bli bättre på att kommunicera med vårdnadshavarna och ni pedagoger som ännu inte har börjat er digitaliseringsresa… Det är hög tid nu!

#digitaliseringiförskolan #nyläroplan

Jenny och Sanna

Esikoulun digitalisoinnin puolesta

Hyvä on, nyt minun on liityttävä väittelyyn.

Katsoin SVT Opinion Live-ohjelmaa tässä eräänä iltana. Keskustelu käsitteli ”ruudun” käyttämistä esikoulussa – kyllä vai ei.

Voi voi, mistä aloittaisin? Meillä on uusi opetussuunnitelma, sitä ei oikein voi olla noudattamatta. Opetussuunnitelmassa kerrotaan digitalisointiin liittyvistä tavoitteista selkeästi. Meidän tulee luoda lapsille edellytyksiä kehittää asianmukaista digitaalista kompetenssia ja meidän täytyy myös osata kertoa, miten me tämän asian kanssa työskentelemme. Meidän (pedagogien) täytyy parantaa kommunikointia vanhempien kanssa tämän osalta. Mitä digitalisointi tarkoittaa esikoulussa ja heidän lastensa kohdalla? Meidän on muistutettava, että digitalisointi esikoulussa EI tarkoita ruutuaikaa. Digitalisointi on paljon muutakin kuin iPadit. Suurin osa esikoulun digitalisoinnin vastustajista haluaa nostaa esiin sen, että lapset vain istuvat esikoulussa iPad kädessä ja ”pelaavat” jotakin peliä tai tekevät palapeliä. Mutta kun luemme opetussuunnitelmaa, siellä ei lue mitään iPadeista.

Mutta tietäjät tietävät. Tässä tulee muutama esimerkki siitä, miten esikouluissa työskennellään digitalisaation kanssa.

Esimerkki 1.

Lapset opettelevat yhdessä ohjelmoimaan robottia maailman karttaa kuvaavan maton päällä. He ryömivät ympäri mattoa ja liikkuvat yhdessä robotin kanssa ”ympäri maailman” sekä keskustelevat eri maista.

Esimerkki 2.

Lapset poimivat esikoulun pihalta kastanjoita, tuovat ne sisälle ja tutkivat niitä valopöydällä. Lapset hakevat pienoismikroskoopin, kytkevät mikroskoopin iPadiin, jotta kaikki lapset valopöydän ympärillä näkevät suurennetun kastanjan.

Esimerkki 3.

Lapset ovat lukeneet sadun Punahilkasta ja osaavat sen etu- ja takaperin. He haluavat tehdä sadusta elokuvan. Joku haluaa olla Punahilkka, joku taas susi. Jännittävää ja vähän pelottavaakin. Green screenin avulla luomme erilaiset tapahtumapaikat satuun; metsän, kukkakedon ja isoäidin mökin.

Esimerkki 4.

Esikoulun lapsilla on näyttely. He haluavat mielellään kertoa tekemistään taideteoksista. He tekevät QR-koodeja, joissa kuvailevat teoksistaan. Katsojat voivat skannata koodin puhelimellaan ja kuunnella lapsen kuvauksen.

Esimerkki 5.

Lapset työskentelevät ohjelmoinnin parissa. He oppivat ohjelmoimaan robottia mutta he harjoittelevat myös analogista ohjelmointia ohjelmointitanssin avulla. Lapset ”ohjelmoivat” toisiaan liikekorttien avulla ja valitsevat sitten kappaleen, jonka tahdissa tanssivat.

Esimerkki 6.

Lapset ovat tehneet lähdekriittisiä kuvia ja keskustelleet niistä. He ovat kuvanneet itsensä green screeniä apuna käyttäen ja sitten ”leikanneet” kuvansa erilaisiin ympäristöihin. Onko tämä todella tapahtunut? Voimmeko uskoa kaiken, mitä näemme mainoksissa, televisiossa, internetissä? Näin voi opettaa lähdekriittisyyttä esikoulussa.

Siis oikeasti… Missä yllämainituista esimerkeistä näette paikallaan istuvia lapsia tuijottamassa iPadia?

Siis vielä kerran, meidän täytyy kommunikoida vanhempien kanssa paremmin, kun on kyse digitalisoinnista. Ja te pedagogit, jotka ette ole vielä digitalisointimatkaa aloittaneet, nyt on korkea aika!

#esikouludigitalisointi #uusiopetussuunnitelma

Jenny ja Sanna

Fortsättning adekvat digital kompetens

När vi nu har kickat igång höstterminen gör vi det med en repetition på vårt digitaliseringsnätverk i enheten.

Vi ville se till att alla behärskar sina iPads och att alla vet vilka appar vi använder och hur.

Och hur var det nu igen med animation? Hur gjorde man nu igen?

Kan även de allra minsta på förskolan spela in film?

Ja med visst kan de det! Vi startade igång med en animations nätverksträff och visst tog det en stund för de flesta att hitta ”rätt” knapp för inspelning och ljud osv. Men åh vad härligt att höra sina kollegor skratta och grymta som grisar när de spelar in en film om grisar för de allra minsta på förskolan.

IMG_2197

Nu när vår nya läroplan med de nya digitaliseringsskrivningarna har börjat gälla så kan vi inte längre säga;

– De där(digitalisering) får någon annan göra! Jag är inte så bra på det.

Det gäller oss alla i förskolan att vara up-to date! Vi pedagoger måste skaffa oss adekvat digital kompetens för förskolan!

Vi tänker nog att de nya skrivningarna handlar om barnens adekvata digitala kompetens inte vår egen kompetens. Men det går ju hand i hand.

När barnen utforskar och upptäcker genom att filma, använda internet, rita, måla, bygga, använda webbägg, projicera bilder, ta bilder, redigera bilder osv så är det ju klart att även vi måste kunna dessa språk. Hjälpa dem att använda dessa verktyg.

IMG_2201

Barnen blir både konsumenter och producenter av visuell förskolekultur, med fokus på just barnen och på vad de gör. Multimodalt lärande mao.

Med multimodala texter avses hur andra resurser än tal och skrift används för att skapa betydelse, till exempel bilder och ljud.

                                                                            Hämtat från Skolverket

Men med allt multimodalt som kan postas överallt på tex internet så måste vi även ta ett ansvar för att prata om integritet och vem som äger bilden/verket. Vem får jag fota? Vem har skapat verket? Osv.

Vi måste prata om Copyright-upphovsrätt med barnen.

Vi skriver ju namn på barnens alster, men varför då egentligen?

Jo för att visa vem som gjort den och i förlängningen vem som äger den! Eller hur? Berätta, prata och kanske viktigast av allt att tänka på hur vi själva gör. Fråga barnen om du får fotografera dem, om du får skriva deras namn på verken osv. Vi ska sätta ord på att materialet ägs av någon. De är upphovsmän till sina verk även om man kanske inte ofta ser det så. På så sätt skapas även respekt för andras verk, vad andra har skapat och om hur man får ”låna” bilder man hittar på nätet osv.

Allt detta har ju med digital kompetens att göra.  Ge barnen möjlighet att grundlägga ett kritiskt förhållningssätt till digital teknik och medier är precis det vi gör. Vi ger barnen en möjlighet att utveckla en förståelse för den digitalisering de möter i vardagen.

Alla dessa 100 språk………………………………………

#mutimodaltlärande #naturvetenskap #endigitalareförskola #lovemyjob

Jenny och Sanna

Jatkoa asianmukaiseen digitaaliseen kompetenssiin

Nyt kun syyslukukausi on potkaistu käyntiin, käynnistimme myös yksikkömme digitalisointiverkoston jo opitun kertauksella. Halusimme varmistaa, että kaikki hallitsevat iPadien käytön ja tietävät, mitä appeja käytetään ja milloin.

Mitenkäs animaation tekeminen menikään? Voivatko esikoulun pienimmätkin lapset kuvata elokuvia? No tottakai he voivat!  Ensimmäinen verkostotapaamisemme käynnistyi animaatioiden teolla. Kesti tietenkin hetken, ennen kuin kaikki löysivät oikeat napit kuvaamiseen, äänille jne. Mutta pian sain jo kuulla naurua ja röhkimistä, kun kollegat kuvasivat elokuvaa porsaista kaikkein pienimmille esikoululaisille.

Nyt kun uusi opetussuunnitelma digitalisointikirjoituksineen on astunut voimaan, emme voi enää sanoa: ”Joku muu saa tehdä tämän (digitaalisten työkalujen käytön). Minä en ole tässä niin hyvä!” Nyt meidän kaikkien on oltava ajan tasalla! Meidän pedagogien on hankittava esikoulussa tarvittavaa asianmukaista digitaalista osaamista.

Meidän tulee huomioida, että opetussuunnitelman kirjoitukset eivät koske vain lasten asianmukaista digitaalista osaamista vaan myös omaa osaamistamme. Ne kulkevat käsi kädessä.

Kun lapset tutkivat ja havainnoivat videoimalla, käyttämällä internetiä, piirtämällä, maalaamalla, rakentamalla, käyttämällä mikroskooppia, heijastamalla kuvia, ottamalla kuvia, muokkaamalla kuvia jne. on selvää, että meidän pitää myös osata näitä kieliä. Meidän on osattava auttaa heitä käyttämään näitä työkaluja.

Lapsista tulee sekä kuluttajia että tuottajia visuaaliseen esikoulukulttuuriin, jonka keskiössä ovat lapset ja se, mitä he tekevät. Toisin sanoen multimodaalista oppimista.

Multimodaaliset tekstit tarkoittavat sitä, kuinka muita resursseja kuin puhetta ja kirjoitusta käytetään merkityksen luomiseen; esimerkiksi kuvia ja ääniä.

Skolverket

Kaiken tämän monikanavaisen viestitulvan keskellä meidän pitää myös huolehtia, että puhumme myös integriteetistä ja kuka omistaa kuvan tai teoksen. Ketä saan valokuvata? Kuka on teoksen tekijä? Meidän on puhuttava lasten kanssa tekijänoikeuksista.

Me nimeämme lasten teokset, mutta miksi oikeastaan teemme niin? Osoittaaksemme, kuka teoksen on tehnyt ja kuka sen omistaa, eikö vain? Kerro, puhu ja mikä tärkeintä mieti, miten itse toimit. Kysy lapsilta saatko kuvata heitä, saako heidän teoksiinsa kirjoittaa heidän nimensä jne. Meidän tulee sanoittaa lapsille, että materiaalin omistaa aina joku. Heillä on tekijänoikeus omiin teoksiinsa, vaikka siltä ei aina näyttäisikään. Voiko esimerkiksi internetistä ladata mitä tahansa kuvia mistä tahansa? Näistä asioista pitää lasten kanssa keskustella, jotta voidaan oppia kunnioittamaan toisten teoksia.

Kaikella tätä yhdistää digitaalinen osaaminen. Anna lapsille mahdollisuus luoda perusteet kriittiselle suhtautumiselle medioihin ja digitaaliseen tekniikkaan ­­- tätä me juuri teemme. Annamme lapsille mahdollisuuksia kehittää ymmärrystä digitalisaatioon, jonka he kohtaavat arjessa.

Kaikki nämä 100 kieltä……

#multimodaalinenoppiminen #luonnontiede #digitaalisempiesikoulu #lovemyjob

Jenny ja Sanna

Adekvat digital kompetens

20190909_093202

Hur går vi vidare med digitaliseringen i förskolan? Hur ser vi till att vi är up-to-date med barnens adekvata digitala kompetens? Deras kunskaper och erfarenheter av digitaliseringen accelererar i full fart.

Vad kan/vet barnen idag som de inte kunde/visste för ett år sedan? Hur mäter man det?

Vad är de intresserade av?

Barnen som kommer från småbarnsavdelningen till storbarn har ju redan jobbat med programmering och olika botar så hur utmanar jag dem?

Det pågår ett ständigt observerande av barngruppen, ett lyssnande, ett frågande för att få veta, för att få svar.

Jag tänker så här, att det som upptar många barn och ungdomars funderingar och kanske oro är ju klimatfrågan och då är det ju nära till hands att forska kring naturvetenskap.

Att ta fram ett webbägg och undersöka tex kastanjer, insekter eller blad på ett ljusbord är ett sätt. Vad händer då? Vad ser barnen? Vad funderar/undrar de över?

IMG_2208

Att använda just webbägget kopplat till en iPad gör att barnen kan samtala och undersöka tillsammans. Man hör deras tankar sinsemellan när det sitter runt ljusbordet med iPaden framför sig.

Det här fantastiska kollegiala lärandet som sker mellan oss pedagoger på förskolan sker ju även på barnnivå. De lär av varandra.

Det är ju en av alla fantastiska fördelar med just förskola! Att vi är många tillsammans.

#lovemyjob #digitaliseringiförskolan #adekvatdigitalkompetens

Jenny och Sanna

Asianmukainen digitaalinen kompetenssi

Miten etenemme esikoulun digitalisoinnin kanssa? Miten huolehdimme siitä, että pysymme lasten digitaalisen osaamisen tasolla? Heidän osaamisensa ja kokemuksensa kiihtyvät kovaa vauhtia.

Mitä lapset tietävät ja osaavat nyt mitä he eivät tienneet tai osanneet vuosi sitten? Miten tätä tietämystä tai osaamista voidaan mitata?

Mistä lapset ovat kiinnostuneita? Pienten lasten osastoilta siirtyvät lapset ovat jo työskennelleet ohjelmoinnin ja erilaisten robottien kanssa, joten miten voin haastaa heitä?

Lapsiryhmää havainnoidaan ja kuunnellaan jatkuvasti; halutaan tietää ja saada vastauksia. Minun mielestäni monia lapsia mietityttää tällä hetkellä ilmastokysymykset.  Näihin kysymyksiin meidän on luontevaa paneutua luonnontieteiden avulla.

Eräs tapa perehtyä asiaan: otetaan esiin kannettava mikroskooppi, esimerkiksi ”webbägg” ja tutkitaan vaikkapa kastanjoita, hyönteisiä tai lehtiä valopöydällä. Mitä sitten tapahtuu? Mitä lapset näkevät? Mitä he pohtivat ja ihmettelevät?

Kannettava mikroskooppi kytkettynä iPadiin mahdollistaa tutkimisen ja keskustelun yhdessä. Lasten istuessa valopöydän ympärillä voi kuulla heidän keskinäiset ajatuksensa ja ideansa.

Tämä fantastinen kollegiaalinen oppiminen, joka tapahtuu pedagogien välillä, tapahtuu myös lasten tasolla. He oppivat toisiltaan. Tämä on yksi esikoulun monista hyvistä puolista; meitä on monta oppimassa yhdessä!

#lovemyjob #esikoulundigitalisointi #asianmukainendigitaalinenkompetenssi

Jenny ja Sanna

Digitala strategier

IMG_2184

Ny termin, nya utmaningar heter det ju.

Nya barn väller in på avdelningen, tittar nyfiket på alla nya leksaker. Blickarna stannar som oftast på IKT hyllan med de olika botarna.

– Får jag leka med Blue-bot? frågar ett barn.

Absolut får du leka med botarna, svarar jag.

Jag tar fram den stora världskartamattan som barnet pekade på och det ansluter ett barn till.

– Vad är det där? frågar det ena barnet de andra och pekar på ett land.

– Indien.

– Bor du där? (- Kommer du där ifrån? menar barnet)

– Nej, nej Iran, skrattar barnet och håller sig för munnen.

Jag imponeras av hur snabbt barnen hittar på världskartan och känner igen sina länder.

Det ena barnets strategi för hur Blue-bot ska komma till rätt land är att räkna rutorna på kartan.

– 1, 2, 3 räknar hen och visar samtidigt sin kompis hur man gör.

IMG_2186

Det andra barnet har en annan strategi.

– Jag vill gå till… Vad heter den? Frågar hen mig.

– Vitryssland, svarar jag.

– Det var dit jag ville, svarar hen snabbt och säkert.

Hen håller Blue-boten i handen och hoppar med den i rutorna samtidigt som hen räknar.

Nu har även Tactile readern kommit fram och hen håller i ”svängbrickan” när det ska svängas.

Barnen har olika strategier för att lära sig nya saker. De är så hands-on. Logiska. Det ska bli spännande att följa den digitala utvecklingen hos denna nya barngrupp under deras sista år på förskolan.

Digitaliseringen ska synas och ta plats på våra förskolor, inte som ett litet inslag i verksamheten utan som en del i våra pedagogiska miljöer. Miljöer som inspirerar och utvecklar barnen på förskolan.

#nyläroplan #digitaliseringiförskolan

Jenny och Sanna

Digitaaliset strategiat

Uusi lukuvuosi, uudet strategiat.

Uudet lapset saapuvat osastolle, katselevat uteliaina uusia leikkikaluja. Katseet pysähtyvät usein hyllylle, jossa on erilaisia robotteja.

– Voinko leikkiä Blue-botilla? eräs lapsista kysyy.

– Tottakai, minä vastaan.

Otan esiin suuren maailman kartta-maton, jota lapsi osoitti. Mukaan liittyy toinenkin lapsi.

– Mikä maa tämä on? kysyy lapsi osoittaessaan maata toiselle lapselle.

– Intia.

– Asutko siellä? (eli tuletko sieltä, hän tarkoittaa)

– En, vaan Iranissa, toinen lapsi nauraa.

Vaikutun siitä, miten nopeasti lapset löytävät ja tunnistavat kartasta omat kotimaansa.

Toisen lapsen strategia ohjelmoida Blue-bot oikeaan maahan on laskea kartan ruudut.

– Yksi, kaksi, kolme hän laskee ja näyttää samanaikaisesti kaverilleen, miten hän tekee.

Toisella lapsella on toisenlainen strategia.

– Haluan mennä… mikä tuon maan nimi on? lapsi kysyy minulta.

– Valko-Venäjä, minä vastaan.

– Sinne minä haluan, hän vastaa nopeasti ja varmasti.

Hän pitää Blue-botia kädessään ja hyppelee sen kanssa ruutuja samanaikaisesti kun hän laskee.

Nyt on otettu esiin myös Blue-botin ohjelmointiin  tarkoitettu Tactile Reader. Lapsi ottaa käteensä “käännöslaatan”, kun on robotin aika kääntyä.

Lapsilla on erilaisia tapoja oppia uusia asioita. He ovat käytännöllisiä ja loogisia. On jännittävää seurata heidän digitaalisten taitojensa kehittymistä viimeisen esikouluvuoden aikana.

Digitalisoinnin tulee näkyä ja saada sijaa esikouluissamme, ei vain pienenä lisänä toimintaan vaan osana pedagogista ympäristöä. Ympäristöä, joka inspiroi ja kehittää lapsia esikoulussa.

#uusiopetussuunnitelma #esikoulundigitalisointi

Jenny ja Sanna

Digital agenda

IMG_20190514_130330_940

Digital agenda är ett forum som fokuserar på förskolans frågor och arbete kring digitaliseringen här i staden. Vi fick möjlighet att prata inför 70 st ledare i förskolan typ biträdande förskolechefer mfl om varför vi ska använda digitala verktyg i förskolan.

Så spännande att vinka det jag brinner för till just cheferna. Om jag föreläser så gör jag det till mina kollegor, till oss på golvet. Vi som står och går i samma saker.. galonbyxor, blöta strumpor, snoriga näsor och borttappade vantar… Ni vet vilka ni är:)

Nu fick jag chansen att berätta om hur min vardag ser ut med digitala verktyg i barngruppen.

Jag tog så klart upp de nya skrivningarna i läroplanen där det står att;

  • barnen ska ges möjlighet att grundlägga ett kritiska och ansvarsfullt förhållningssätt till digitala verktyg osv…

Ett kritiskt och ansvarsfullt förhållningssätt? Så står det. Vi har en hel generation vuxna människor som har problem med sociala medier och digitala verktyg(läs mobiltelefoner) Ändå förväntar vi oss att barnen på förskolan ska kunna grundlägga ett ansvarsfullt förhållningssätt. Att vi vuxna har svårt at förhålla oss till dessa kan ha att göra med att vi inte har haft tillgång till dessa verktyg när vi var små, att vi inte haft möjlighet att lära oss handskas med dem.

Jag menar när jag börjar titta på en serie på Netflix så lägger jag inte ner min Ipad förrän serien är slut och ja, det kan ta heeeeela helgen. Ansvarsfullt förhållningssätt? Tror inte det!

Men om vi tränar barnen på just det… Förhållningssättet….

Jag menar att det man vill bli bra på måste man ju träna på.

Om man vill bli bra på att springa 1 mil måste man ju träna på just det, att springa 1 mil. Om man vill lära sig att cykla måste man ju träna på att cykla.

Samma måste ju gälla ”ett ansvarsfullt förhållningssätt till digital teknik” Att låta barnen träna på att vara just kritiska till den digitala tekniken och till olika digitala medieformer. Svårare kan det väl inte vara?

Vi lyfte exempel på hur man kan göra barnen till producenter av tex film på förskolan medan de oftast är konsumenter av film hemma. Visa att förskolans användning av olika digitala verktyg ofta skiljer sig åt mot hur de används hemma.

Sist men inte minst pratade vi om hur viktigt det var att ha med sig cheferna på tåget… Det digitala.. Låta dem ta plats i förarsätet och låt dem skapa rimliga förutsättningar för oss i vårt arbeta med barnen.

För nu när den nya läroplanen kommer är det inte frågan om ifall att vi vill eller kan använda digitala verktyg utan det är vår arbetsuppgift!

Tuut nu kör vi:)

Jenny och Sanna

Digital agenda

Digital agenda on foorumi, joka keskittyy digitalisointiin liittyviin kysymyksiin Tukholmassa. Saimme mahdollisuuden puhua noin seitsemänkymmentä esikoulun apulaisrehtorille ynnä muille siitä, miksi käytämme digitaalisia työkaluja esikoulussa.

On niin jännittävää puhua lempiaiheestani esimiehille. Yleensä luennoin kollegoilleni ruohonjuuritasolla. Meille, jotka työskentelemme päivittäin kurahousujen, märkien sukkien, vuotavien nenien ja kadonneiden hanskojen kanssa… te tiedätte kyllä keitä olette. Nyt sain mahdollisuuden kertoa, miten arki ryhmässäni digitaalisten työkalujen kanssa toimii.

Otin luonnollisesti esiin opetussuunnitelman uudet kirjoitukset, joiden mukaan lapselle on annettava mahdollisuus luoda perusta kriittiselle ja vastuulliselle suhtautumiselle digitaalisiin työkaluihin jne.

Kriittinen ja vastuullinen suhtautumistapa? Niin siellä lukee. Meillä on kokonainen sukupolvi aikuisia ihmisiä, joilla on ongelmia sosiaalisen median ja digitaalisten työkalujen (lue: matkapuhelinten) kanssa. Kuitenkin odotamme, että lapset esikoulussa osaisivat luoda perustan vastuulliselle suhtautumiselle. Meidän aikuisten vaikeudet suhtautua vastuullisesti digitaalisiin työkaluihin saattaa johtua siitä, että meillä ei ole ollut tällaisia työkaluja käytettävissä, kun olimme pieniä. Meillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia käsittelemään niitä.

Tarkoitan sitä, että kun alan katsomaan sarjaa Netflixistä, en voi laskea iPadia kädestäni ennen kuin sarja on loppu ja kyllä, siinä voi mennä koko viikonloppu. Vastuullinen suhtautumistapa? Enpä usko.

Mutta jos harjoittelemmekin lasten kanssa juuri sitä, suhtautumistapaa. Koska sitä, missä haluaa tulla hyväksi, pitää harjoitella. Jos haluaa jaksaa juosta 10 kilometriä, on alettava juosta 10 kilometriä. Jos haluaa oppia polkemaan pyörällä, on harjoiteltava pyörällä ajamista.

Saman täytyy päteä ”vastuulliseen suhtautumiseen digitaaliseen tekniikkaan”. Annetaan lasten harjoitella olemaan kriittisiä suhteessa digitaaliseen tekniikkaan ja erilaisiin digitaalisiin medioihin. Ei kai se voi olla sen vaikeampaa?

Nostimme esiin, miten lapsista voi tehdä esimerkiksi elokuvan tuottajia esikoulussa, kun he useimmiten kotona ovat elokuvan kuluttajia, katsojia. Halusimme osoittaa, että digitaalisten työkalujen käyttö esikoulussa eroaa usein merkittävästi siitä, miten niitä käytetään kotona.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä puhuimme siitä, kuinka tärkeää on saada johtajat mukaan kyytiin… digitaalisuuden kyytiin. Antaa heidän ottaa kuljettajan paikka ja luoda näin ollen riittävät edellytykset meille lasten kanssa työskentelyyn.

Sillä nyt, kun uusi opetussuunnitelman astuu voimaan, ei ole kyse siitä, haluammeko tai osaammeko käyttää digitaalisia työkaluja vaan se on meidän työtehtävämme.

Nyt mennään!

Jenny ja Sanna

Digitaliseringsansvar

9789138327364

Vi har en ny läroplan på g…. som ska implementeras i höst i våra verksamheter…och vi har alla olika ansvarsområden!

Vem gör vad? Detta pratar vi mycket om på förskolan. Men det vi ofta tyckt glömma bort är faktiskt våra rektorers (tidigare förskolechefer) ansvarsområden.

Rektorn har ett särskilt ansvar för att

  • en god och tillgänglig miljö utformas, med tillgång till såväl digitala som andra lärverktyg,

Men javisst ser rektorerna till att vi har verktygen men glöm inte att ge oss pedagoger tid för att samtala, reflektera och dela med oss av våra erfarenheter och kunskaper i digitala verktyg till varandra. Det är så viktigt att nå ut till alla kollegor på sin förskola så att vi har en gemensam grund och synsätt till digitala verktyg. För om man tex på en avdelning ”bara” använder lärplattan för att kolla på film blir det riktigt orättvist ur likvärdig utbildningssyn sätt.

När några barn får spela in film, lära sig producera så tittar några andra barn på film, konsumerar.

Detta är frågor vi måste lyfta och förhålla oss till.

Vad gör vi för att stärka barnens förmågor att vara digitala producenter?

Har vi kunnat utveckla eller fördjupa en aktivitet med hjälp av digital teknik?

Men även bilden av digitaliseringen i förskolan som vi läser om i media idag är något vi behöver lyfta.

Hur barnen inte ska få sitta i sandlådan längre eller ”pyssla” utan bli stillasittande vid varsin lärplatta.” Ur Expressen

IMG_33291

Denna bild måste vi ändra på så att vi får en samsyn. Berätta hur det faktiskt ser ut.

Så här ser det ut på min förskola! Barnen skapar film, samtalar och skapar egna källkritiska bilder, programmerar olika botar, ritar på lärplattan, skapa musik mm.

Bild1

De är inte stillasittande med en lärplatta framför sig….. och de leker i sandlåda och pysslar i ateljén och går till skogen men de tar med sig sina digitala verktyg som berikar och kompletterar deras verksamhet.

Så ”bring it on!” #nyaläroplanen #digitalisering #digitaltskapande #Lpfö2018

Jenny och Sanna

Digitalisointivastuu

Olemme saamassa uuden opetussuunnitelman, joka astuu voimaan esikouluissa syksyllä. Ja kaikilla meillä on omat vastuualueemme!

Kuka tekee mitäkin? Tästä puhumme esikoulussa paljon. Se, mikä usein keskusteluista unohtuu, on rehtoreiden (aiemmin esikoulun johtaja) vastuualueet.

Rehtorilla on erityinen vastuu siitä, että

  • Muodostuu toimintaympäristö, jossa saatavilla sekä digitaalisia että muita opetusmateriaaleja

Tietenkin rehtorit pitävät huolen, että meillä on työkaluja, mutta on myös tärkeä antaa meille aikaa keskustella, reflektoida sekä jakaa kokemuksiamme ja taitoja liittyen digitaalisten työkalujen käyttöön. Meidän tulee tavoittaa kaikki kollegat esikoulussa, jotta meille muodostuu yhtenäinen perusta ja näkökulma digitaalisiin työkaluihin.

Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta on epäreilua, jos esimerkiksi jollakin osastolla käytetään iPadia vain lastenohjelmien katsomiseen, kun taas toiset lapset saavat itse kuvata elokuvaa. Elokuvan tekijöistä tulee tällöin digitaalisen sisällön tuottajia, kun taas katsojat pelkästään kuluttavat digitaalisia sisältöjä.

Seuraavat kysymykset pitää nostaa esille ja päättää, miten niihin suhtaudutaan:

  • Miten voimme vahvistaa lasten taitoja, jotta heistä tulee digitaalisen sisällön tuottajia pelkän kuluttamisen sijaan?
  • Voimmeko kehittää tai syventää aktiviteetteja digitaalisen tekniikan avulla?

Myös sitä kuvaa, mikä mediassa tänä päivänä annetaan esikoulujen digitalisoinnista, on syytä kohottaa.

”Lapset eivät saa enää istua hiekkalaatikolla tai askarrella, vaan he istuvat paikoillaan jokainen oman iPadinsa luona”.

-Expressen

Tätä kuvaa meidän täytyy muuttaa, jotta pääsemme yksimielisyyteen. Meidän pitää kertoa, mitä digitalisointi esikoulussa oikeasti tarkoittaa.

Tältä se näyttää minun esikoulussani: lapset tekevät elokuvia, keskustelevat ja luovat omia lähdekriittisiä kuvia, ohjelmoivat erilaisia robotteja, piirtävät iPadilla, tekevät musiikkia jne.

He eivät istu paikoillaan iPad edessään… ja he leikkivät edelleen hiekkalaatikolla, askartelevat ateljeessa ja käyvät metsässä. Mukana heillä on digitaalisia työkaluja rikastamassa ja täydentämässä toimintaa.

Joten antaa tulla #uusiopetussuunnitelma #digitalisointi #digitaalinenluovatoiminta #lpfö2018

Jenny ja Sanna

Filmskapande

IMG_2030

Nu har vi klippt ihop vår film ”Rödluvan och båda vargarna” som barnen bestämde att den skulle heta. Vi använde appen iMovie för att redigera filmen, lägga till musik och ljudeffekter.

Vi skulle börja med att lägga alla scener i rätt ordning men först skrattade barnen så att de trillade omkull när de såg slutet som första scenen….. Flams trams ni vet! :)

Det finns en oumbärlig funktion när man spelar in film med barn, det är att kunna höja rösterna. Barnen pratar inte alltid så högt så att kunna höja ljudet på replikerna och sänka bakgrundsmusiken är guld värt.

Det finns över 60 st ljudeffekter i appen iMotion att välja på men ”monster ryter” var ett självklart val när vargarna skulle äta upp rödluvan. När barnen såg filmen första gången med ljudet på såg jag hur de hoppade till när monstret röt även om de varit med och lagt in ljudet.

IMG_2032

Jag och Sanna var och föreläste på SETTmässan och pratade då om hur lätt det faktiskt är att filma med Ipads idag och att redigera filmen i de här apparna tillsammans med barnen.

Vi jämförde med hur det var när vi filmade med digitala kameror på förskolan och redigeringsmöjligheterna var =0.

IMG_2026

Vi la även in eftertexter med alla barnens namn och alla olika roller de spelade och varje gång den kommer ropar barnen glatt;

– Där är mitt namn! Jag är med:)

Det är fantastiskt att få jobba så här kreativt med barnen på förskolan.

Om ni vill läsa mer om Multimodalt lärande!

Jag hoppas att jag lyckas inspirera några pedagoger att börja filma med barnen. Man lär sig under tiden man filmar och vi behöver inte kunna allt på en gång!

#digitaltskapande #multimodaltlärande

Jenny och Sanna

Elokuvan tekeminen

Nyt lasten nimeämä elokuva ”Punahilkka ja molemmat sudet” on leikattu valmiiksi. Käytimme appia iMovie elokuvan muokkaamiseen, musiikin ja äänitehosteiden lisäämiseen.

Meidän piti aloittaa laittamalla kaikki kohtaukset oikeaan järjestykseen. Nähtyään aluksi elokuvan loppukohtauksen ensimmäisenä kohtauksena, lapset nauroivat niin kovasti että kaatuivat lattialle … vähän pelleilyä!

Eräs korvaamaton ominaisuus, kun tehdään elokuvaa lasten kanssa, on äänenvoimakkuuden lisääminen. Lapset puhuvat usein hiljaa, joten repliikkien äänenvoimakkuuden lisäämisen ja taustamusiikin vaimentamisen mahdollisuus on kullanarvoista.

iMotion-apista löytyy yli 60 ääniefektiä valittavaksi. ”Hirviö karjuu” oli itsestään selvä valinta, kun sudet ovat syömässä Punahilkkaa. Kun lapset näkivät elokuvan ensimmäistä kertaa äänien kanssa näin, kuinka he pomppasivat kuullessaan hirviön karjaisun, vaikka he olivat olleet mukana kun äänitehoste lisättiin.

Minä ja Sanna luennoimme SETT-messuilla ja puhuimme siitä, miten helppoa tänä päivänä on kuvata iPadien kanssa ja muokata videoita lasten kanssa erilaisten appien avulla. Vertasimme siihen aikaan, kun kuvasimme esikoulussa digitaalikameroilla; muokkausmahdollisuudet olivat aika tasan nolla.

Teimme elokuvaamme myös lopputekstit, jossa luki kaikkien lasten nimet ja eri roolit. Joka kerran kun lopputekstit tulevat, huutavat lapset iloisena:

– Tuossa on minun nimeni. Minä olen mukana!

On fantastista työskennellä lasten kanssa esikoulussa näin luovalla tavalla.

Täältä voitte lukea lisää multimodaalisesta oppimisesta.

Toivon, että onnistun inspiroimaan joitakin pedagogeja aloittamaan lasten kanssa kuvaamisen. Kaikkea ei tarvitse osta kerralla vaan tekemällä oppii!

#digitaalinenluovatoiminta #multimodaalinenoppiminen

Jenny ja Sanna

SETTmässan 2019

Så här dagen efter mässan känner vi oss alla nog lite bakis. (huvudet fullt av intryck)

Vi fick med oss mycket inspiration och träffade många gamla men även nya vänner.

Det är så kul att se och höra vad alla håller på med ute på sina förskolor.

Temat för i år var ”Co-create and educate” med skapande i fokus.

Vi inspirerades av alla påhittiga idéer hur man kan kombinera analoga och digitala verktyg. Bla att projicera en mandala bild på golvet för att sedan fylla i bilden med olika naturmaterial eller vad man nu kan hitta för material på en förskola. Kul idè, måste till min förskola och testa.

En reflektion som jag funderade på vägen hem var att jag såg väldigt många VR glasögon, precis som jag såg på BETT mässan i London. En tydlig trend år 2019. Att plocka in VR i klassrummet är nog nästa grej! Vet inte om vi i förskolan är riktigt redo ännu, vi har ju fått lite annat att tänka på ……

Bild2

Som Katrin Jäverbring från Medioteket föreläste om i Trappan i Stockholms montern så har vi ju senaste tiden fått tampas med tidningsartiklar där skribenter(läs inte pedagoger) har raljerat över att den nya läroplanen.

Från och med första juli i år är det obligatoriskt och inskrivet i läroplanen att barn ska ”få förutsättningar att utveckla digital kompetens”, och att ”de ska använda digitala verktyg” i förskolan. Det betyder i princip att förskollärare vare sig de vill eller inte tvingas byta ut en del av den tid våra barn tillbringar i sandlådan, på pysselstunden eller med legobygge, mot stillasittande stirrande framför skärm.

                                                                                                             Ur Expressen DEBATT

Vi har inte samma bild av vad som sker på förskolan. Jag ser inga stillasittande barn med hängande huvuden över iPaden. Jag ser aktiva och utforskande barn som tillsammans med mig och mina kollegor upptäcker nya sätt att lära sig saker på, hittar nya sätt att lösa problem på och lär sig uttrycka sig med hjälp av digitala verktyg. Alla dessa digitala verktyg som berikar och kompletterar vår verksamhet och gör våra barn till producenter snarare än konsumenter.

IMG_2055

Jag orkade inte ens svara på inlägget som skrevs på sociala medier. Någon som inte har samma bild om vad digitalisering innebär för barnen i förskolan, någon som inte ens jobbar med det, ska få ordet???? Slösa med utrymme i mediabruset….

Nästa gång det dyker upp en artikel måste jag nog berätta om vad barnen faktiskt gör på förskolan. Så att vi tillslut kan dela bild av vad digitalisering i förskolan är!

Digitalisering – Digitalisointi hette vår föreläsning för i år. Vi berättade om vår finska digitala resa. Vi jämförde svenska läroplanens skrivningar om digitalisering mot den finska läroplanens. I finska läroplanen står det mer detaljerat vad om hur vi ska jobba medan i svenska Lpfö står det bara vad vi ska göra, inte hur. En liten tanke :)

Efter vår föreläsning fick man prova på att skapa källkritiska bilder med green screen i Labbet. Vi visade på ett sätt att ta upp källkritik med barnen på förskolan. Att manipulera bilder kan man göra både analogt och digitalt. Att arbeta parallellt med dessa tror vi är viktigt för att skapa en större förståelse hos barnen.

Bild1

#SETT2019 #nyläroplan #digitalisering

Jenny ja Sanna

SETT-messut 2019

Näin päivä messujen jälkeen päämme ovat hiukan pyörällä. Saimme mukaamme runsaasti inspiraatiota ja tapasimme monia vanhoja ja uusia ystäviä. On todella mielenkiintoista nähdä ja kuulla mitä muissa esikouluissa on meneillään.

Teema tämän vuoden messuilla oli ”Co-create and Educate”; keskiössä luova toiminta.

Me inspiroiduimme kaikista kekseliäistä ideoista yhdistää analogisia ja digitaalisia työkaluja. Esimerkiksi mandalan heijastaminen lattialla olevaan suureen paperiin, jonka jälkeen kuvio täytetään erilaisilla luonnonmateriaaleilla tai muulla esikoulusta löytyvällä materiaalilla. Kiva idea, tätä täytyy kokeilla.

Kotimatkalla mietin, että messuilla näkyi paljon VR-laseja, aivan kuten Lontoon BETT-messuilla. Selkeä trendi vuonna 2019. Virtuaalitodellisuus luokkahuoneessa on kenties seuraava askel. En ole varma, olemmeko esikoulussa vielä valmiita tähän, meillä on ollut hiukan muuta ajateltavaa…

Viime aikoina olemme saaneet lukea lehtiartikkeleita, joissa kirjoittajat (jotka eivät ole pedagogeja), ovat pilkanneet uutta läroplania. Tästä puhui myös Katrin Jäverbring Medioteketistä Tukholman messuosastolla pitämällään luennolla.

”Heinäkuun alusta alkaen on pakollista ja läroplaniin kirjattua, että ’lasten tulee saada edellytyksiä kehittää digitaalista kompetenssia’, ja että ’heidän tulee käyttää digitaalisia työkaluja’ esikoulussa. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että esikoulunopettajan tulee, halusi hän tai ei, vaihtaa osa lasten hiekkalaatikkoleikkeihin, askarteluhetkiin ja legoleikkeihin käytetystä ajasta paikallaan ruudun edessä istumiseksi.”

                                                                                                             Expressen DEBATT

Meillä ei ole sama käsitys siitä, mitä esikoulussa tapahtuu. Minä en näe yhtään paikallaan istuvaa lasta, joka pää painuksissa katsoo iPadia. Minä näen aktiivisia ja tutkivia lapsia, jotka yhdessä minun ja kollegoideni kanssa keksivät uusia tapoja oppia, löytävät uusia keinoja ratkaista ongelmia ja oppivat ilmaisemaan itseään erilaisten digitaalisten työkalujen avulla. Kaikki nämä digitaaliset työkalut rikastavat ja täydentävät toimintaamme ja tekevät lapsista kuluttajien sijaan tuottajia.

En jaksanut edes vastata artikkeleihin liittyviin kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa. Ihminen, jolla ei ole käsitystä siitä mitä digitalisointi esikoulussa merkitsee, saa puheenvuoron? Joku, joka ei edes työskentele asian kanssa. Se on tilan tuhlausta mediatulvassa.

Seuraavan kerran kun tuollainen artikkeli ilmaantuu, on minun kerrottava mitä lapset esikoulussa oikeasti tekevät. Jotta voisimme lopulta jakaa saman käsityksen siitä, mitä digitalisointi esikoulussa tarkoittaa!

Digitalisering – Digitalisointi oli luentomme nimi tänä vuonna. Kerroimme suomenkielisestä digitalisointi-matkastamme. Vertailimme mm. Ruotsin läroplanin kirjoitusta digitalisoinnista Suomen varhaiskasvatussuunnitelman vastaavaan kohtaan. Suomalaisessa versiossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten meidän tulee työskennellä, kun taas ruotsalaisessa kerrotaan mitä pitää tehdä, ei miten. Tässä vähän ajateltavaa…

Luentomme jälkeen siirryimme ”Labbetiin”, jossa messuvieraat saivat kokeilla lähdekriittisten kuvien luomista green screenin avulla. Näytimme yhden tavan, jonka avulla voi keskustella lähdekritiikistä lasten kanssa esikoulussa. Kuvien manipulointia voi tehdä sekä analogisesti että digitaalisesti. Näiden kahden tavan yhdistäminen on tärkeää, koska se lisää lasten ymmärrystä.

#SETT2019 #uusiläroplan #digitalisointi