Visar alla blogginlägg med nyckelordet:
Ipad

Tre sätt…

…att arbeta med byggnader!

IMG_2263

Vi arbetar just nu med byggnader på en massa olika sätt på min avdelning. Barnen har tagit med bilder på byggnader i sin närmiljö och byggnader de tycker är fina och byggnader de har sett under tex sin semester osv.

Vi har suttit och samtalat om vad en byggnad är..

– Jag har med mig en bild av en bänk….den är byggd, då är den en byggnad! Berättar ett barn.

Helt logiskt ju!

Men vi forskar vidare om vad en byggnad kan vara genom att söka på ”nätet”.

En byggnad definieras i plan- och bygglagen så som en varaktig konstruktion som består av tak eller av tak och väggar och som är varaktigt placerad på mark eller helt eller delvis under mark eller är varaktigt placerad på en viss plats i vatten samt är avsedd att vara konstruerad så att människor kan uppehålla sig i den.[

                                                         Ur Wikipedia

Ni vet ju att barnen hos mig har byggt en hel del med pinnar och då använt sig av sina tidigare erfarenheter om hur de har byggt med kaplastavar. Vi spinner vidare på samma tema…bygg och konstruktion på olika sätt.

En förmiddag skapade vi tre olika grupper inne på avdelningen och tänkte att de skulle få arbeta med byggnader…

En grupp fick i uppgift att rita av Wenner Gren center. (barnen är väldigt intresserade av höga hus) Vi ställde en dator med bilden av huset på bordet så att alla barn kunde se. Denna grupp var självgående, utan att en vuxen behövdes för att barnen skulle kunna arbeta.

Nästa grupp fick i uppgift att måla av Stockholms skyline. Vi projicerade bilden på ett stort papper på staffliet och barnen fick sedan måla på den. Det tog en stund att klura ut hur man skulle stå för att inte skapa en skugga där man skulle måla. Barnen pratade om hur fint det var att vi har vatten runt vår stad. (det fanns båtar på bilden). De reflekterade även över att de fanns många torn, kyrkor och byggnadsställningar i Stockholm.

IMG_2258

Sista gruppen fick bygga vidare med kaplastavar. De fick olika bilder av byggnader projicerade på väggen som en bakgrund och nu kom byggandet på höjden igång. Att rama in en aktivitet med bild som här skapar massor av inspiration till barnen. De stod på två stolar var för att nå upp och bygga på höjden. Jag projicerade bilder av New Yorks skyline, Twin Towers i Kuala Lumpur och Turning Torso i Malmö. (Vi siktar högt!)

IMG_2259

Dessa aktiviteter har vi fortsatt med under veckan för att alla barn ska hinna prova på allt. Målningen tar ju tid och det är meningen. Det är något man kan ha kvar på staffliet under en hel vecka och när barnen blir sugna på att måla kan de be en vuxen sätter igång projektorn med skylinen på så kan de måla vidare.

Jag gillar verkligen dessa aktiviteter som löper under en lite längre tid. Man hinner dokumentera, reflektera och fundera en massa tillsammans i personalgruppen… Blev detta bra? Vad kan vi göra bättre nästa gång? Är detta något som barnen tyckte var kul? Lärde barnen sig något? Fanns det något att lära?

Frågorna haglar…. Men en sak är säker ialla fall… bygga mer det vill barnen göra, kanske Tors Torn nästa gång?

#byggochkonstruktion #älskarmittstockholm #digitaliseringförskolan

Jenny och Sanna

Kolme tapaa työskennellä rakennusten kanssa

Meidän osastomme lapset työskentelevät juuri nyt monella tapaa rakennusten kanssa. Lapset ovat ottaneet mukaan kuvia lähiympäristönsä rakennuksista; rakennuksista, jotka ovat heidän mielestään hienoja; rakennuksista, joita he ovat nähneet lomillaan jne.

Istuimme ja keskustelimme siitä, mikä on rakennus?

– Minulla on mukana kuva penkistä. Se on rakennettu, joten se on rakennus, kertoo eräs lapsista.

Täysin loogista. Jatkamme kuitenkin tutkimista etsimällä tietoa internetistä.


Rakennus on erillinen, kiinteä, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää katettua, yleensä seinien erottamaa tilaa.

                                                                                                                                  Wikipedia

Tehän muistatte, että osastoni lapset ovat rakentaneet paljon kepeillä ja käyttäneet apuna aiempia kokemuksiaan kapla-palikoilla rakentamisesta. Pyörittelemme samaa teemaa edelleen… rakentelua ja rakentamista eri tavoilla.

Yhtenä aamupäivänä jaoimme lapset kolmeen eri ryhmään, joissa he työskentelivät rakennusten parissa. Yksi ryhmistä sai tehtäväksi piirtää Wenner-Gren Centerin (lapsia kiinnostavat korkea talot). Lapset näkivät kuvan rakennuksesta tietokoneelta, joka asetettiin pöydälle siten, että kaikki lapset näkivät sen. Tämä ryhmä toimi itsenäisesti, he eivät tarvinneet aikuisen apua työskentelyyn.

Seuraava ryhmä sai tehtäväkseen maalata Tukholman horisontin. Heijastimme kuvan telineellä olevalle suurelle paperille ja lapset saivat tämän jälkeen maalata paperiin. Kesti hetken keksiä, miten voi maalata niin ettei maalaajan varjo peitä paperia. Lapset keskustelivat siitä, miten hienoa on, kun kaupungin ympärillä on vettä (heijastetussa kuvassa näkyi veneitä). Lapset huomasivat myös, että Tukholmassa on monia torneja, kirkkoja ja rakennustelineitä.

Viimeinen ryhmä sai rakentaa kapla-palikoilla. Seinälle heijastettiin taustaksi kuvia erilaisista rakennuksista ja sitten aloitettiin rakentaminen kohti korkeuksia. Aktiviteetin rajaaminen kuvan avulla, kuten tässä tehtiin, antaa inspiraatiota lapsille. Lapset seisoivat tuoleilla ylettääkseen rakentaa korkeammalle. Heijastin seinälle kuvia New Yorkin horisontista, Kuala Lumpurin Twin Towersista ja Malmön Turning Torsosta; me tähtäämme ylös!

Näitä aktiviteetteja olemme jatkaneet viikon ajan, jotta kaikki lapset ehtisivät kokeilla kaikkea. Maalaaminen vie aikaa ja se on tarkoituskin. Maalausteline voi olla paikallaan koko viikon ja kun lapset haluavat maalata, he voivat pyytää aikuista käynnistämään projektorin ja jatkaa horisontin maalaamista.

Pidän todella näistä aktiviteeteista, jotka kestävät pidemmän aikaa. Ehtii dokumentoida, reflektoida ja pohtia yhdessä henkilökunnan kanssa. Tuliko tästä hyvä? Mitä voimme parantaa ensi kerralla? Oliko tämä jotain, mistä lapset pitivät? Oppivatko lapset jotakin? Oliko lapsille jotain opittavaa?

Kysymyksiä satelee, mutta yksi asia on varmaa. Lisää rakentamista, sitä lapset haluavat. Ehkä ensi kerralla Tors Torn?

#rakentelu #rakastukholma #digitalisointiesikoulussa’

Jenny ja Sanna

3 år och 100 blogginlägg senare…….

keyboard-171845_960_720

Jag trodde väl aldrig att jag skulle skriva 100stycken blogginlägg när jag började skriva.

Men tydligen hade jag mycket att berätta.

Inläggen i sig har varit till för att inspirera andra inom förskolan och visa på vad vi gör på min förskola tex hur vi arbetar med digitala verktyg. På senare tid har det väl handlat mer om när man ska använda det digitala och hur vi förhåller oss till det. Men även hur vi förhåller oss till dem som är negativt inställda till att digitala verktyg kommer in och används av barnen på förskolan.

På resan har barngrupperna jag jobbat i blivit mutimodala. Barnen använder sig gärna av film för att tex skapa sig en förståelse för kastanjer eller stora livsfrågor som döden osv. För att det ska kunna hända behöver verktyget iPad och de olika apparna för filminspelning vara kända för barnen. Vi provar oss fram när vi skapar med barnen, ibland lyckas vi och ibland blir det fel men det gör inget. Hos oss är vi inte rädda att misslyckas utan ser det som ett sätt att lära oss tillsammans med barnen. Men många gånger är det dock vi vuxna som är rädda för att göra fel och då vågar vi inte ens försöka… vi sätter krokben på oss själva och digitaliseringen.IMG_2252

För barnen spelar det ingen roll om de arbetar med analoga eller digitala verktyg. De kan springa och hämta ett webbägg för att titta på något som är väldigt litet (en myra). Men de kan lika gärna fråga efter en vanlig analog lupp att använda.                                                                                      Vi vuxna söker information och fakta med barnen på ”nätet” men vi försöker samtidigt visa på att vi kan hämta information och fakta genom våra böcker på förskolan eller på biblioteket. Det digitala utesluter ju inte det analoga. De är ju verktyg som kompletterar varandra. Som berikar vår verksamhet.

Tänk att barnens och vår syn på digitaliseringen har vidgats från att nästan bara handla om programmering i början. Vi arbetade med robotar och analog programmering till att nu filma och arbeta med källkritik osv. Under resans gång har vi provat många olika robotar som finns recenserade här i bloggen, några riktigt bra och några mindre bra.

Bild1

Jag har berättat om förskolans många traditioner och hur vi på vår förskola gör då. Från julpyssel med digital julstämning, FN veckan och Halloween stämning.

Bettmässan i London har bidragit till några inlägg och inspiration för oss också. Vilka digitala verktyg är det som används ute på förskolorna utanför Sveriges gränser?

Vi har tagit upp klimatfrågan med barnen och arbetat med hur vi kan minska matsvinnet. Även källsortering kom vi in på och vi som många andra arbetar med hållbar utveckling.

”En hållbar utveckling är en utveckling som tillfredsställer dagens behov utan att äventyra kommande generationers möjligheter att tillfredsställa sina behov”.

Ur Brundtlandrapporten

Det är bara att skrolla ner efter detta inlägg så hittar ni 99stycken inlägg att hämta mer inspiration från.

Vet inte om det blir en 101?

#förskolebloggen #återblick #slutapåtopp #digitaliseringiförskolan

Jenny och Sanna

Kolme vuotta ja 100 blogia myöhemmin

En koskaan uskonut kirjoittavani sataa blogitekstiä aloittaessani blogin kirjoituksen. Ilmeisesti minulla kuitenkin oli paljon kerrottavaa.

Blogi oli tarkoitettu inspiroimaan muita esikoulussa työskenteleviä näyttämällä, miten minun esikoulussani työskennellään esimerkiksi digitaalisten työkalujen kanssa. Viime aikoina blogissa on käsitelty enemmän sitä, milloin digitaalisia työkaluja tulisi käyttää ja miten suhtaudumme niihin. Ja myös sitä, miten suhtaudumme heihin, jotka pitävät digitaalisten työkalujen käyttöä esikoulussa negatiivisena asiana.

Matkan varrella lapsiryhmäni ovat tulleet yhä multimodaalisemmiksi. Lapset tekevät mielellään videoita ymmärtääkseen vaikkapa kastanjoita tai suuria kysymyksiä, kuten kuolemaa. Jotta lapset voivat tehdä videoita, pitää iPadin käytön sekä videoimiseen tarvittavien appien olla tuttuja lapsille. Lasten kanssa luodessa perille päästään kokeilemalla; joskus onnistutaan ja jos joskus epäonnistutaan, se ei haittaa. Me emme pelkää epäonnistumista vaan näemme sen tapana oppia yhdessä lasten kanssa. Monesti kuitenkin juuri me aikuiset pelkäämme tehdä väärin ja siksi emme uskalla edes yrittää.

Lapsille ei ole merkitystä työskentelevätkö he analogisten vai digitaalisten työkalujen kanssa. He voivat juosta ja hakea pienoismikroskoopin tutkiakseen jotakin oikein pientä, esimerkiksi muurahaista. Yhtä hyvin he voivat hakea tutkimusvälineeksi tavallisen luupin. Me aikuiset etsimme yhdessä lasten kanssa tietoa ”netistä” mutta pyrimme myös näyttämään, että tietoa voi löytää myös esikoulun sekä kirjaston kirjoista. Digitaalisen ei tarvitse poissulkea analogista vaan työkalut täydentävät toisiaan; rikastavat toimintaa.

Ajatelkaa, miten meidän ja lasten näkemykset digitalisoinnista ovat laajentuneet alun lähes pelkästä ohjelmoinnista. Työskentelimme robottien ohjelmoinnin ja analogisen ohjelmoinnin kanssa ja nykyään teemme mm. omia videoita ja harjoittelemme lähdekriittisyyttä. Matkan varrella olemme kokeilleet monia erilaisia robotteja (joiden arvosteluja löytyy aiemmista blogeista), joista toiset olivat parempia ja toiset huonompia.

Olen kertonut esikoulun monista perinteistä ja miten perinteitä esikoulussa kunnioitetaan; jouluaskarteluista digitaaliseen joulutunnelmaan, YK:n viikosta Halloweeniin.

BETT-messut Lontoossa ovat tarjonneet inspiraatiota blogiin ja työhön. Mitä digitaalisia työkaluja muiden maiden esikouluissa käytetään?

Ilmastokysymystä on käsitelty lasten kanssa ja harjoiteltu ruokahävikin vähentämistä. Myös jätteiden lajittelu on aloitettu ja yhdessä monien muiden kanssa työskentelemme kestävän kehityksen parissa.

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

                                                                                                              – Gro Harlem Bruntland

                                                                             

Siitä vain rullaamaan tästä blogista alaspäin ja löydätte 99 blogia, joista voitte ammentaa inspiraatiota.

En tiedä, tuleeko blogia numero 101.

#förskolebloggen #katsaus #lopetetaanhuipulla

Jenny ja Sanna

En digitalare ateljé

mandala

På vilka olika sätt kan barnen utforskar naturmaterial på?

Detta gratis, i överflöd i skogen material.

Vi på förskolan är rätt så duktiga på att samla naturmaterial till barnen så att de kan skapa med det i ateljén. Det blir många kastanje- och ekollonkonstverk, lövfrotage, osv nu på hösten… Men vad gör vi sedan….med materialet som blir över??? (vi kan tex ta det till byggrummet eller…..)

Jag tänker, låt oss skapa en digitalare ateljé!

mandala 1

Lägg ett papper på golvet, projicera en mandala på pappret och låt sedan barnen skapa med naturmaterialet i mandalan. Ett nytt sätt att utforska naturmaterial på! När ni är färdiga kan ni fotografera konstverken för att på det sättet spara dem.

mandala 2

Älskade höst med sina färger och fina höstpromenader med barnen i krispig höstkyla. Känner ni känslan?

Om man vill göra något annat än lövfrotage kan jag tipsa om en digitalare hösttavla: Vi målar en hösttavla med robotbollen Sphero sparks och några höstiga lönnlöv som vi i för hand har pressat och torkat.

IMG_2241

Vi använder oss av färgerna vi såg i skogen (gult, rött, orange, guld) när vi plockade löven. Jag tejpar fast löven på pappret och barnen styr sedan robotbollen Sphero genom färgerna med hjälp av iPaden. När barnen känner sig klara lyfter jag bort löven och sim sala bim… En digitalare hösttavla

IMG_2243

Ett annat sätt, ett nytt sätt att tänka om hösten, om den digitalare ateljén.

#endigitalareförskola #lovemyjob

Jenny och Sanna

Digitaalisempi ateljee

 Millä eri tavoin lapset voivat tutkia luonnonmateriaaleja? Tätä ilmaista, metsästä runsain mitoin löytyvää materiaalia.

 Me esikoulussa olemme melko taitavia keräämään lapsille luonnonmateriaalia, jota he voivat käyttää apuna luovassa toiminnassa. Monia kastanja- ja tammenterhoteoksia, lehtien värittämistä paperin läpi jne. näin syksyllä. Mutta mitä sitten teemme kaikella ylijääneellä materiaalilla?  Ehkä ne voi viedä rakenteluhuoneeseen tai…

Ehkä voimme luoda digitaalisemman ateljeen!

 Aseta paperi lattialle, heijasta mandala projektorin avulla paperille ja anna lasten tehdä mandala luonnonmateriaaleista. Uusi tapa tutkia ja hyödyntää luonnonmateriaalia. Kun mandala on valmis, teoksen voi valokuvata, jotta siitä jää muisto.

 Kävelyt lasten kanssa kirpeässä syksyn säässä syksyn väriloistoa ihaillen. Saatteko kiinni tunteesta?

 Jos haluaa tehdä lasten kanssa muuta kuin perinteisiä syysaskarteluja, voin antaa vinkin digitaalisemmasta syystaulusta. Me maalasimme syksyisen taulun käyttäen apuna Sphero-robottipalloa sekä kuivattuja ja prässättyjä vaahteranlehtiä. Käytimme taulussa värejä, joita näimme syksyisessä metsässä poimiessamme lehtiä: keltaista, oranssia, punaista ja kultaa. Teippasin lehdet kiinni paperiin, jonka jälkeen lapset ohjasivat robottipalloa iPadin avulla paperin päällä levittäen värejä ympäriinsä. Kun lapset olivat valmiita, nostin pois lehdet ja simsalabim, taulu oli valmis.

 Erilainen, uusi tapa ajatella syksyä ja digitaalisempaa ateljeeta.

 

#digitaalisempiesikoulu #lovemyjob

 

Jenny ja Sanna

 

Naturvetenskap i förskolan

20190909_085157x

Vi har läst Susanne Kjällander och Bim Riddersporres bok Digitalisering i förskolan på vetenskaplig grund där vi fastnade för kapitlet om transduktion. En transduktionskedja är en visuellt målande bild av hur barnen lär sig, tydliggör och skapar mening i sitt eget lärande. Vi pedagoger visualiserar barns lärande i en kedjeform för att förstå vilka konsekvenser dessa kedjor får för deras meningsskapande.

Jag tänker på barnens forskande om kastanjer på förskolegården för ett par blogginlägg sedan.

 

Här kommer kedjan…

1 Barnen började med att hitta en taggig kastanj för att sedan öppna kastanjen och hitta en omogen vit kastanj och undersöka den med hjälp av ett ljusbord, en lupp och ett webbägg. Barnen använde ord som; wow, coolt, ”som en drake” osv när de undersökte kastanjen. De bad varandra titta på vad de hade ”hittat” för spännande sak i luppen osv.

2 De tog foto med hjälp av webbägget och Ipaden.

3 Sedan ville barnen teckna av de olika stegen i mognadsprocessen av kastanjen, en grön, en vit och en brun kastanj. Under tiden de tecknade pratade de om de olika färgernas betydelse.

– Den är i skalet, det gröna.

– Den vita är inte klar.

– Den ska ju vara brun, då är den färdig.

4 Barnen upptäckte sedan att den vita kastanjen mognade och blev brun och de ville skapa en film om detta (för att skapa sig en större, djupare förståelse) med hjälp av iPaden och appen iMotion.

5 För att i sista kedjan skapa olika lekar utomhus på gården med alla kastanjer. Barnen samlade kastanjer under en hel vecka (allt eftersom de ramlade ner) och kom på nya användningsområden för dem i sina lekar och skapande.

Bild19

Barnen har genom olika tillvägagångssätt skapa sig en förståelse för det naturvetenskapliga lärandet. De har gestaltat kastanjen både genom fysiska material (naturmaterial, papper, penna) och digitala material (webbägg, foto, film)

Det är så roligt att följa barnens upptäckter, ahaupplevelser och det är ju så att man lär ju så länge man lever! (visste inte att kastanjen kunde mognar utanför skalet!)

#lovemyjob #digitaliseringiförskolan #naturvetenskap

Jenny och Sanna

Luonnontiedettä esikoulussa
Olemme lukeneet Susanne Kjällanderin ja Bim Riddersporren kirjaa Digitalisering i
förskolan på vetenskaplig grund ja kiinnitimme huomiota kappaleeseen
transduktiosta. Transduktio-ketju on visuaalinen kuvaus lapsen oppimisesta, miten
lapsi selventää ja luo merkityksiä omassa oppimisessaan. Me pedagogit
visualisoimme lapsen oppimisen ketjun muotoon ymmärtääksemme, miten lapset
rakentavat merkityksiä. Havainnollistaaksemme transduktio-ketjua käytämme
esimerkkinä kastanjoita, joiden tutkimisesta kerroimme muutaman viikon
takaisessa blogissa.
Lenkki 1
Lapset löysivät piikikkään hevoskastanjan, joka avattiin ja huomattiin, että
kastanja on kypsymätön. Lapset tutkivat kastanjaa valopöydän, luupin ja
pienoismikroskoopin avulla. Lapset kommentoivat kastanjaa mm. sanoilla “vau”,
“cool”, “kuin lohikäärme”. He pyysivät toisiaan katsomaan, mitä löydöksiä olivat
tutkimusvälineiden avulla tehneet.

Lenkki 2
Lapset valokuvasivat kastanjaa pienoismikroskoopin ja iPadin avulla.

Lenkki 3
Lapset piirsivät kastanjan eri kypsymisvaiheet: vihreän, valkoisen ja ruskean
kastanjan. Piirtäessään lapset keskustelivat eri värien merkityksistä:
– Vihreä on kuoressa.
– Valkoinen ei ole vielä valmis.
– Sen pitää olla ruskea, sitten se on valmis.

Lenkki 4
Lapset huomasivat, että valkoinen kastanja alkaa ajan myötä tummua. He
halusivat kuvata kypsymisestä videon iPadin ja iMovie-apin avulla (saavuttaakseen
laajempaa ja syvempää ymmärrystä).

Lenkki 5
Ketjun viimeisenä lenkkinä on lasten erilaiset ulkoleikit kastanjoilla. Lapset
keräsivät kastanjoita viikon ajan ja keksivät uusia käyttötarkoituksia niille leikissä
ja luovassa toiminnassa.
Lapset ovat kehittäneet erilaisten lähestymistapojen kautta ymmärrystä
luonnontieteellisestä oppimisesta. He ovat hahmottaneet kastanjaa sekä
perinteisen materiaalin avulla (luonnonmateriaalit, kynä, paperi) että digitaalisen
materiaalin avulla (pienoismikroskooppi, valokuvaus, video).
On hienoa seurata lasten havaintoja ja ahaa-elämyksiä. Ja oppia ikä kaikki;
aiemmin en tiennyt, että kastanja kypsyy myös kuoren ulkopuolella.
#lovemyjob #digitalisointiesikoulussa #luonnontiede
Jenny ja Sanna

Digitalare lärmiljöer

20190304_141255-508x903[1]

Nu pratar vi inte om att synliggöra tekniken, det digitala utan att synliggöra vad tekniken låter oss göra med den.

Projektorn är ett bra exempel på teknik som möjliggör att vi kan skapa nya miljöer på ett enkelt sätt. Skapa rum i rummen.

Att projicera bilder på tex olika byggnader i byggrummet skapar inspiration att bygga. När vi utvecklar våra pedagogiska miljöer med digitala accenter, hjälper vi barnen att utveckla sin fantasi och föreställningsförmåga. Vi observerar vad som händer med barnet som bygger bredvid de kända byggkonstruktionerna? Att projicera konstverk på staffliet medan barnen målar skapar även det inspiration.

Om man har tillgång till en projiceringskub kan man projicera en tåg färd på kuben medan barnen bygger tågbana. (POV point of view, filmad från förarsätet) Det är ett sätt att rama in och inspirera till mer fantasifull lek.  Det ger ytterligare en dimension till byggandet som inte allt för sällan leder till rollekar med en konduktör och biljetter som måste skannas av osv. (vi har skrivit om det tidigare)

Att använda projektorn att spela memory med på väggen är ju ytterligare ett användningsområde.       Det skapar tillfälle för barnen att öva sig på samarbete och ger allt annat än stillasittande barn…

IMG_32921

Man sitter som pedagog och öppnar korten i iPaden när barnen trycker på korten på väggen. De andra barnen hjälper till genom att ropa;

– Ta den, neeeeej inte den…. Osv

Så dessa kritiker som kritiserar förskolan för att barnen kommer att bli stillasittande med en iPad i handen? Fattar inte vad de pratar om…

Barnen hoppar ju upp och ner… springer fram till väggen för att trycka. Nu blev ju iofs memory spelandet ingen lugn eftermiddags aktivitet men det blev en rolig eftermiddag i alla fall:) Allt måste ändå handla om att ju mer man lär sig om en miljö, desto bättre blir man på att hantera den, oavsett om det handlar om trafiken, skogen eller den digitala miljön.

Träna på det du vill bli bra på!

#endigitalareförskola

Jenny och Sanna

Digitaalisemmat oppimisympäristöt

Tällä kertaa puhumme siitä, miten tekniikka voi auttaa meitä oppimisympäristöjen luomisessa ja rikastamisessa.

Projektori on hyvä esimerkki tekniikasta, joka mahdollistaa uusien ympäristöjen luomisen helposti; projektorilla voi esimerkiksi luoda huoneen huoneeseen.

Projektorilla voi myös heijastaa kuvia erilaisista rakennuksista rakenteluhuoneeseen inspiroimaan rakenteluleikkiä. Kun kehitämme pedagogista ympäristöämme digitaalisilla välineillä, autamme lapsia kehittämään mielikuvitustaan. Me havainnoimme mitä tapahtuu lapsille, jotka rakentavat tunnettujen rakennusten vieressä. Maalatessaan lapset taas voivat saada inspiraatiota esimerkiksi maalaustelineeseen heijastetuista taideteoksista.

Jos saatavilla on heijastuskuutio, siihen voi heijastaa junamatkan sillä välin kun lapset rakentavat junarataa. Tämä on tapa kehystää ja inspiroida leikkiä. Usein tällainen leikin rikastaminen johtaa roolileikkiin, jossa on konduktööri, skannattavia matkalippuja jne. (Tästä olemme kirjoittaneet aiemmin).

Projektoria voi käyttää myös muistipelin pelaamisessa. Lapset pääsevät harjoittelemaan yhteistyötä ja liikkumaan. Kuva muistipelistä heijastetaan seinälle. Lapsi valitsee käännettävät kortit, pedagogi klikkaa vastaavat kortit iPadin näytöltä. Muut lapset auttavat huutelemalla ohjeita.

Kriitikoiden mielestä lapset muuttuvat paikallaan istuviksi iPadin tuijottajiksi, kun digitaalinen tekniikka tuodaan esikouluun. En ymmärrä mistä he puhuvat. Lapset hyppivät ylös ja alas, juoksevat seinän luo valitsemaan kortteja. Tällä tavalla muistipelin pelaaminen ei kylläkään ollut mikään rauhallinen iltapäiväaktiviteetti mutta hauskaa meillä kyllä oli.

Kaikki lähtee siitä, että mitä enemmän ympäristöstä oppii, sitä paremmin sitä oppii käsittelemään. Oli kyse sitten liikenteestä, metsästä tai digitaalisesta ympäristöstä.

Harjoittele sitä missä haluat tulla paremmaksi!

#digitaalisempiesikoulu

Jenny ja Sanna

För digitalisering i förskolan

Okej då! Jag ger mig in i debatten….

Såg på Svt Opinion live härom kvällen. Debatten handlade om skärmens vara eller icke vara på förskolan!

Oj oj oj, var ska jag börja? Vi har ju en ny läroplan, det blir svårt att strunta i den. De nya skrivningarna om digitalisering talar sitt tydliga språk. Vi på förskolan ska ge barnen förutsättningar att utveckla adekvat digital kompetens och hur vi gör det måste vi kunna förmedla. Vi(pedagoger)måste bli bättre på att kommunicera med föräldrar om vad detta betyder och innebär för deras barn på förskolan och att skärmtid inte = digitalisering i förskolan. Kom ihåg att digitalisering innebär så mycket mer än ”bara” iPads. Men som de flesta debattörer vill framhålla så sitter ju bara barnen på förskolan med en iPad i handen och ”spelar” något spel eller lägger ett pussel. Men om man läser i läroplanen så står det ju faktiskt inget om iPads?

Men vi som vet, vi vet. Här kommer några exempel på hur vi faktiskt jobbar med digitaliseringen i förskolan!

Exempel 1.

Barnen lär sig tillsammans att programmera en robot på en världskartamatta på golvet. De kryper runt och rör sig tillsammans med boten runt om i ”världen”. Samtalar om olika länder osv.

Exempel 2.

Barnen plockar kastanjer på förskole gården, tar in dem och lägger på ett ljusbord. Ett undersökande av kastanjen börjar. De plockar fram ett webbägg och kopplar ägget till en iPad så att alla runt ljusbordet ska kunna se den förstorade kastanjen.

IMG_2207

Exempel 3

Barnen har läst sagan om Rödluvan och kan den utan och innan. De vill spela in en film. För någon vill vara Rödluva och någon vill vara varg. Lite skrämmande och lite spännande. Vi jobbar med greenscreen för att få till de olika miljöerna. (stuga i skogen, blommor i en glänta i skogen osv)

IMG_2025

Exempel 4

Barnen har vernissage på förskolan. De vill gärna berätta om sina verk för alla som kommer och tittar. De skapar QRkoder där de berättar om sina konstverk så att besökarna kan scanna av koden och lyssna på beskrivningen.

Exempel 5

Barnen jobbar med programmering. De lär sig programmera en robot men parallellt jobbar de även med analog programmering i form av programmeringsdans. De programmerar varandra med hjälp av rörelsekort och väljer sedan en låt att dansa till.

Exempel 6

Barnen har skapat källkritiska bilder och samtalat om dem. De har använt sig av greenscreen och sedan ”klippt in sig” i olika miljöer osv Har detta verkligen hänt? Ska vi tro på allt som vi läser/ser i media idag? Ett sätt att lära ut källkritik på förskolan.

Så kom igen…. Var någonstans såg ni i mina exempel stillasittande barn med en iPad i handen?

Bild1

Så om igen, vi måste bli bättre på att kommunicera med vårdnadshavarna och ni pedagoger som ännu inte har börjat er digitaliseringsresa… Det är hög tid nu!

#digitaliseringiförskolan #nyläroplan

Jenny och Sanna

Esikoulun digitalisoinnin puolesta

Hyvä on, nyt minun on liityttävä väittelyyn.

Katsoin SVT Opinion Live-ohjelmaa tässä eräänä iltana. Keskustelu käsitteli ”ruudun” käyttämistä esikoulussa – kyllä vai ei.

Voi voi, mistä aloittaisin? Meillä on uusi opetussuunnitelma, sitä ei oikein voi olla noudattamatta. Opetussuunnitelmassa kerrotaan digitalisointiin liittyvistä tavoitteista selkeästi. Meidän tulee luoda lapsille edellytyksiä kehittää asianmukaista digitaalista kompetenssia ja meidän täytyy myös osata kertoa, miten me tämän asian kanssa työskentelemme. Meidän (pedagogien) täytyy parantaa kommunikointia vanhempien kanssa tämän osalta. Mitä digitalisointi tarkoittaa esikoulussa ja heidän lastensa kohdalla? Meidän on muistutettava, että digitalisointi esikoulussa EI tarkoita ruutuaikaa. Digitalisointi on paljon muutakin kuin iPadit. Suurin osa esikoulun digitalisoinnin vastustajista haluaa nostaa esiin sen, että lapset vain istuvat esikoulussa iPad kädessä ja ”pelaavat” jotakin peliä tai tekevät palapeliä. Mutta kun luemme opetussuunnitelmaa, siellä ei lue mitään iPadeista.

Mutta tietäjät tietävät. Tässä tulee muutama esimerkki siitä, miten esikouluissa työskennellään digitalisaation kanssa.

Esimerkki 1.

Lapset opettelevat yhdessä ohjelmoimaan robottia maailman karttaa kuvaavan maton päällä. He ryömivät ympäri mattoa ja liikkuvat yhdessä robotin kanssa ”ympäri maailman” sekä keskustelevat eri maista.

Esimerkki 2.

Lapset poimivat esikoulun pihalta kastanjoita, tuovat ne sisälle ja tutkivat niitä valopöydällä. Lapset hakevat pienoismikroskoopin, kytkevät mikroskoopin iPadiin, jotta kaikki lapset valopöydän ympärillä näkevät suurennetun kastanjan.

Esimerkki 3.

Lapset ovat lukeneet sadun Punahilkasta ja osaavat sen etu- ja takaperin. He haluavat tehdä sadusta elokuvan. Joku haluaa olla Punahilkka, joku taas susi. Jännittävää ja vähän pelottavaakin. Green screenin avulla luomme erilaiset tapahtumapaikat satuun; metsän, kukkakedon ja isoäidin mökin.

Esimerkki 4.

Esikoulun lapsilla on näyttely. He haluavat mielellään kertoa tekemistään taideteoksista. He tekevät QR-koodeja, joissa kuvailevat teoksistaan. Katsojat voivat skannata koodin puhelimellaan ja kuunnella lapsen kuvauksen.

Esimerkki 5.

Lapset työskentelevät ohjelmoinnin parissa. He oppivat ohjelmoimaan robottia mutta he harjoittelevat myös analogista ohjelmointia ohjelmointitanssin avulla. Lapset ”ohjelmoivat” toisiaan liikekorttien avulla ja valitsevat sitten kappaleen, jonka tahdissa tanssivat.

Esimerkki 6.

Lapset ovat tehneet lähdekriittisiä kuvia ja keskustelleet niistä. He ovat kuvanneet itsensä green screeniä apuna käyttäen ja sitten ”leikanneet” kuvansa erilaisiin ympäristöihin. Onko tämä todella tapahtunut? Voimmeko uskoa kaiken, mitä näemme mainoksissa, televisiossa, internetissä? Näin voi opettaa lähdekriittisyyttä esikoulussa.

Siis oikeasti… Missä yllämainituista esimerkeistä näette paikallaan istuvia lapsia tuijottamassa iPadia?

Siis vielä kerran, meidän täytyy kommunikoida vanhempien kanssa paremmin, kun on kyse digitalisoinnista. Ja te pedagogit, jotka ette ole vielä digitalisointimatkaa aloittaneet, nyt on korkea aika!

#esikouludigitalisointi #uusiopetussuunnitelma

Jenny ja Sanna

Adekvat digital kompetens

20190909_093202

Hur går vi vidare med digitaliseringen i förskolan? Hur ser vi till att vi är up-to-date med barnens adekvata digitala kompetens? Deras kunskaper och erfarenheter av digitaliseringen accelererar i full fart.

Vad kan/vet barnen idag som de inte kunde/visste för ett år sedan? Hur mäter man det?

Vad är de intresserade av?

Barnen som kommer från småbarnsavdelningen till storbarn har ju redan jobbat med programmering och olika botar så hur utmanar jag dem?

Det pågår ett ständigt observerande av barngruppen, ett lyssnande, ett frågande för att få veta, för att få svar.

Jag tänker så här, att det som upptar många barn och ungdomars funderingar och kanske oro är ju klimatfrågan och då är det ju nära till hands att forska kring naturvetenskap.

Att ta fram ett webbägg och undersöka tex kastanjer, insekter eller blad på ett ljusbord är ett sätt. Vad händer då? Vad ser barnen? Vad funderar/undrar de över?

IMG_2208

Att använda just webbägget kopplat till en iPad gör att barnen kan samtala och undersöka tillsammans. Man hör deras tankar sinsemellan när det sitter runt ljusbordet med iPaden framför sig.

Det här fantastiska kollegiala lärandet som sker mellan oss pedagoger på förskolan sker ju även på barnnivå. De lär av varandra.

Det är ju en av alla fantastiska fördelar med just förskola! Att vi är många tillsammans.

#lovemyjob #digitaliseringiförskolan #adekvatdigitalkompetens

Jenny och Sanna

Asianmukainen digitaalinen kompetenssi

Miten etenemme esikoulun digitalisoinnin kanssa? Miten huolehdimme siitä, että pysymme lasten digitaalisen osaamisen tasolla? Heidän osaamisensa ja kokemuksensa kiihtyvät kovaa vauhtia.

Mitä lapset tietävät ja osaavat nyt mitä he eivät tienneet tai osanneet vuosi sitten? Miten tätä tietämystä tai osaamista voidaan mitata?

Mistä lapset ovat kiinnostuneita? Pienten lasten osastoilta siirtyvät lapset ovat jo työskennelleet ohjelmoinnin ja erilaisten robottien kanssa, joten miten voin haastaa heitä?

Lapsiryhmää havainnoidaan ja kuunnellaan jatkuvasti; halutaan tietää ja saada vastauksia. Minun mielestäni monia lapsia mietityttää tällä hetkellä ilmastokysymykset.  Näihin kysymyksiin meidän on luontevaa paneutua luonnontieteiden avulla.

Eräs tapa perehtyä asiaan: otetaan esiin kannettava mikroskooppi, esimerkiksi ”webbägg” ja tutkitaan vaikkapa kastanjoita, hyönteisiä tai lehtiä valopöydällä. Mitä sitten tapahtuu? Mitä lapset näkevät? Mitä he pohtivat ja ihmettelevät?

Kannettava mikroskooppi kytkettynä iPadiin mahdollistaa tutkimisen ja keskustelun yhdessä. Lasten istuessa valopöydän ympärillä voi kuulla heidän keskinäiset ajatuksensa ja ideansa.

Tämä fantastinen kollegiaalinen oppiminen, joka tapahtuu pedagogien välillä, tapahtuu myös lasten tasolla. He oppivat toisiltaan. Tämä on yksi esikoulun monista hyvistä puolista; meitä on monta oppimassa yhdessä!

#lovemyjob #esikoulundigitalisointi #asianmukainendigitaalinenkompetenssi

Jenny ja Sanna

Kollegialt lärande 2

Nu har vi haft ett nätverk för finska pedagoger. Denna gång för att diskutera det vi (jag och Oona) hörde på Bettmässan i London.

Vi jobbade i små diskussionsgrupper med frågor som;

När ska vi välja analoga eller digitala verktyg i förskolan?   

  office-3277872_960_720keyboard-171845_960_720                   

– Välj det verktyg som ger mest motivation för eleven att lära sig.

Det svaret fick vi på en föreläsning på Bettmässan.

Men HUR vet man vilket det är då? Som Katrin Jäverbring skriver i sin bok En digitalare förskola;

En del av pedagogens viktiga digitala kompetens och professionella bedömning är även att se när, var och hur digital teknik kan tillföra något till barnens lärande, och när det är lika bra eller kanske till och med bättre utan.”

Vi fortsätter med frågorna:

Ge exempel på hur barnen kan vara konsumenter resp producenter av digitala medier. Hur arbetar vi med det i förskolan?

- Om man är konsument läser man boken om man är producent skriver man en bok istället.

- Konsumenten spelar bara spelet.

- Pedagogen har en viktig roll i hur vi använder digitala verktyg i förskolan.

- En aktiv vs passiv konsumering av digitala verktyg – vi diskuterar och reflekterar.

- Vi spelar andra spel på lärplattan än vad barnen spelar hemma. Med en pedagogisk-lärande tanke bakom.

Digitalt skapande – Vad är det?

Hur kan vi få in digital teknik i skapandet?

- Vi spelar in sånger på iPaden som vi sedan kan lyssna på..

- Vi jobbar med green screen. Skapar bilder och film.

- Barnen dansar balett medan vi projicerar en balettföreställning på väggen som inspiration.

- Vi spelar in egna filmer.

- Vi skapar känsloböcker på iPaden av bilder på barnens ansiktsuttryck.

IMG_1159

Ge exempel på en aktivitet på förskolan som går att göra analogt och digitalt? Berätta hur ni tänker.

- Vi läser böcker digitalt och analogt. För små barn läser vi mer analogt då de gärna sitter i knät eller nära, nära. För de större barnen kan det fungera bra att läsa en bok och projicera bilden på väggen med hjälp av en projektor så att alla kan se.

- Skriva på ett papper eller på en dator.

- Rita på iPaden eller på ett papper.

IMG_1076

Alla dessa diskussioner som förs runt omkring i arbetslagen på förskolorna runt om i landet är så viktiga. För en likvärdig förskola och för en gemensam grund att stå på. Den nya läroplanen ska implementeras och vi måste diskutera och reflektera över hur vi gör med den nya digitala tekniken som redan är inne i förskolan.

Jag läste en artikel där Malin Nielsen berättade om sin avhandling där hon tar upp hur vi använder digitala verktyg i förskolan. Hon tar upp att det faktiskt finns rätt dåliga appar på lärplattan där det inte handlar om något lärande för barnen. Tex när man spelar memory på en lärplatta. När själva momentet dra och släppa blir det roliga i spelet och inte att minnas var paret finns. Eller att ens vänta på sin tur osv. Då sker det mer lärande och utveckling när man spelar IRL på bordet med faktiska kort. Spänningen stiger när kompisen missar just det där paret som man vet var de finns. Jag är en tävlingsmänniska och försöker alltid spela på riktigt även med barnen på förskolan fast jag måste ju erkänna att deras minne är oftast bättre än mitt.

#digitaltskapande #minnesträning #nyläroplan

Jenny och Sanna

Kollegiaalinen oppiminen 2

Tapasimme jälleen suomenkielisiä pedagogeja verkostotapaamisessa. Tällä kertaa keskustelimme siitä, mitä minä ja Oona kuulimme BETT-messuilla Lontoossa.

Keskustelimme pienryhmissä mm. seuraavista kysymyksistä:

Milloin valita analoginen, milloin taas digitaalinen työkalu esikoulussa? Luento BETT-messuilla antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: -Valitse työkalu, joka motivoi eniten lasta oppimaan.

Mutta miten tiedetään, kumpi se sitten on? Katrin Jäverbring kirjoittaa kirjassaan ”En digitalare förskola”: ”Yksi tärkeä osa pedagogin digitaalista osaamista ja ammatillista arviointia on myös nähdä, miten ja milloin digitaalinen tekniikka tuo jotakin lisää lasten oppimiseen ja milloin on yhtä hyvä tai jopa parempi tehdä ilman.”

Antakaa esimerkkejä, miten lapset ovat digitaalisten medioiden kuluttajia tai tuottajia? Miten tämän asian kanssa työskennellään esikoulussa?

- Kuluttaja lukee kirjaa, tuottaa taas tekee itse kirjaa

- Kuluttaja vain pelaa pelejä

- Pedagogilla on tärkeä rooli siinä, miten käytämme digitaalisia työkaluja esikoulussa

- Aktiivinen kuluttaminen vs. passiivinen kuluttaminen – keskustellaan, reflektoidaan yhdessä

- Esikoulussa käytetään erilaisia appeja kuin kotona – taustalla ajatus pedagogisesta oppimisesta

Digitaalinen luova toiminta – mitä se on? Miten voimme hyödyntää digitaalista tekniikka luovassa toiminnassa?

 – Nauhoitetaan lauluja iPadilla ja kuunnellaan niitä

- Työskennellään green screenin kanssa

- Lapset tanssivat balettia, projektorilla heijastetaan seinälle kuva balettiesityksestä inspiraatioksi

- Tehdään omia elokuvia

- Tehdään iPadin avulla tunnekirjoja, joihin valokuvattu lasten kasvoista erilaisia ilmeitä

Antakaa esimerkkejä esikoulun toiminnoista, joita voi tehdä sekä analogisesti että digitaalisesti? Kertokaa ajatuksistanne?

 – Luetaan kirjoja analogisesti ja digitaalisesti. Pienten lasten kanssa on helpompi lukea perinteisesti, koska he haluavat mielellään istua sylissä tai olla lähellä. Isompien lasten kanssa voi vaikka heijastaa kirjan kuvat seinälle, jotta kaikki varmasti näkevät.

- Kirjoitetaan paperille tai tietokoneelle

- Piirretään paperiin tai iPadiin

 Kaikki tällaiset keskustelut, joita käydään työyksiköissä ympäri maan, ovat hyvin tärkeitä. Niillä pyritään tasavertaiseen esikouluun ja yhteiseen maaperään, jolla seisoa. Uusi opetussuunnitelma pannaan täytäntöön ja meidän täytyy keskustella ja reflektoida, miten toimimme uuden digitaalisen tekniikan kanssa, jota esikoulussa on jo saatavilla.

Luin artikkelin, jossa Malin Nielsen kertoi väitöskirjastaan, jonka aiheena oli digitaalisten työkalujen käyttö varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessaan hän havaitsi, että monet esikouluissa käytettävistä apeista ovat suorastaan huonoja, ne on suunniteltu enemmän pelaamista kuin oppimista varten. Yksi esimerkki on muistipelin pelaaminen tabletilla, jossa korttien nopeasti klikkailemisesta tulee pelin tärkein osuus, ei siitä, että muistetaan missä on parit. Digitaalisesta versiosta puuttuu myös esimerkiksi konkreettinen oman vuoron odotus. Tällöin enemmän oppimista tapahtuu, kun pelataan konkreettisilla muistipelikorteilla. Jännitys kohoaa, kun kaveri nostaa väärän kortin ja sinä tiedät, missä on pari. Minä olen kilpailuhenkinen ja yritän aina pelata tosissani myös lasten kanssa. Pakko tunnustaa, että lasten muisti on usein parempi kuin minun.

#digitaalinenluovatoiminta #muistiharjoittelu #uusiopetussuunnitelma

Jenny ja Sanna

Digitalt+analogt skapande

IMG_1887

Som en fortsättning på förra veckans blogginlägg……att barnen inte gör någon skillnad på det digitala och IRL kommer här en koppling…..

Då var det dags för alla hjärtansdags pyssel på förskolan och eftersom att barnen inte gör någon skillnad på digitalt och analogt fick pysslet bli digitalt+klippa&klistra. Alla barn kan ju göra hjärtan/kärleks tecken med händerna så det var det som vi fotade. Barnens händer när de gör ett hjärta med dem. Sedan skrev vi ut dem så att barnen kunde använda dem att skapa sina egna alla hjärtansdags kort. Även vi måste ju utvecklas och inte skapa silkespappers hjärtan år ut och år in.

kärlek

Vad är det mer som har hänt då…… Vi får våran avdelning renoverad och under tiden får vi vara på andra avdelningar på förskolan. Vilket ju är spännande. Man ser hur andra har det. Som ett arbetsplatsbyte bara det att man har med sig sin barngrupp. Nya idéer föds, nytt material provas och nya rutiner skapas. Hur gör denna barngrupp när de ska måla ,vila , läsa bok mm. Barnen är som kalvar på grönbete, tycket allt är roligt på ”nya” avdelningen. De skuttar omkring och vet inte riktigt var de ska vara. Vi har haft mycket fokus på språk för att denna avdelning har många engelskspråkiga barn så vi har plockat fram alla språk vi kan…

– Hur säger man vatten nu igen på tyska?

– Wasser heter det Jenny, får jag snabbt till svar.

– Danke, svarar jag då.

– Vettä på finska va Jenny? säger ett barn mitt emot mig då.

– Water heter det, säger ett annat barn.

Så här fortsätter måltiderna för oss på den ”nya” avdelningen. Snart är vi tillbaka på vår avdelning med nymålade väggar och välpolerat golv. Låt oss fortsätta med våra nya vanor att prata olika språk med varandra. Berika varandras språk med nya ord och melodier. Låt oss komma ihåg att borta bra men hemma bäst. Vår avdelning är ju rätt mysig men liten när man jämför med den ”nya” stora avdelningen.

#digitaltskapande #språkutveckling #lovemyjob

Jenny och Sanna

Digitaalinen ja analoginen luova toiminta

Viime viikon blogissa kerroimme, miten nykyajan lapset eivät tutkimuksen mukaan tee eroa digitaalisen ja todellisen elämän välillä. Tässä blogissa tulee jatkoa tähän ajatukseen.

Oli ystävänpäiväaskartelun aika. Ja koska lapset eivät tee eroa digitaalisen ja analogisen maailman välillä, askartelu oli tällä kertaa digitaalinen, leikkaa ja liimaa. Kaikki lapset osaavat tehdä käsillään sydämen, joten valokuvasimme kaikkien lasten kädet sydämen muodossa. Kuvat tulostettiin ja lapset käyttivät kuvia tehdessään ystävänpäiväkortit. Myös meidän pedagogien täytyy kehittyä, eikä vain toistaa samaa paperisydänaskartelua vuodesta toiseen.

Mitä muuta on tapahtunut? Oma osastomme on remontissa ja se aikaa saamme olla esikoulun toisilla osastoilla. On jännittävä nähdä, millaista muilla osastoilla on. Kuin työpaikan vaihto siten, että lapsiryhmä on mukana. Syntyy uusia ideoita, kokeillaan uusia materiaaleja ja luodaan uusia rutiineja. Miten juuri tässä ryhmässä maalataan, levätään, luetaan kirjoja jne. Lapset ovat kuin vasikat kevätlaitumella, heidän mielestään kaikki uudella osastolla on hauskaa. He hyppelevät ympäriinsä eivätkä oikein tiedä missä olla.

Koska osastollamme on monta englanninkielistä lasta, olemme puhuneet paljon kielistä. Olemme harjoitelleet käyttämään kaikkia osaamiamme kieliä.

– Miten sanotaankaan vesi saksaksi?

– Se on ”wasser” Jenny, saan nopean vastauksen.

– Danke, minä vastaan.

– Vettä suomeksi; eikö niin Jenny? kysyy lapsi minua vastapäätä.

– Se on ”water”, sanoo eräs lapsista.

Näin jatkuvat ruokailut ”uudella” osastollamme. Pian pääsemme takaisin omalle osastollemme, jossa on vastamaalatut seinät ja puhtaaksi kiillotetut lattiat. Jatkakaamme siellä uutta tapaa puhua eri kielillä toistemme kanssa. Rikastetaan toistemme kieltä uusin sanoin ja melodioin. Muistakaamme että poissa on hyvä mutta kotona paras. Osastomme on hyvin viihtyisä mutta pieni verrattuna uuteen suureen osastoomme.

#digitaalinenluovatoiminta #kielenkehitys #lovemyjob

Jenny ja Sanna

Ett kollegialt lärande

Bild1

Vi har förmånen att få hålla i nätverksträffar för finska pedagoger i staden. Vi jobbar som ni vet mycket med digitaliseringen som vi ju brinner för. Så igår var det dags för en träff med källkritiska bilder på schemat.

Dessa pedagoger är vana att jobba med digitala verktyg men det är inte så lätt som det ser ut alla gånger…….

De fick två uppgifter;

Första var att skapa en analog bild med digitalt tagna bilder.

De fick följande instruktioner:

  1. Hitta på vad som ska hända i din bild, tex träffar du någon?
  2. Fundera ut var bilden ska tas
  3. Be en kollega ta bilden på dig
  4. Gå in på en sökmotor på datorn tex Google och hitta bilden som föreställer tex vem du träffar.
  5. Skriv ut bilderna
  6. Klipp och klistra ihop bilderna

Bild2

Andra uppgiften var att jobba i appen PicCollage och digitalt skapa en källkritisk bild.

  1. Fundera ut vad som ska hända i din bild tex ska du stå i öknen eller vid Eiffeltornet i Paris?
  2. Ta en bakgrundsbild eller ladda ner en till iPaden.
  3. Be en kollega ta en bild på dig, använd greenscreen om ni har
  4. Öppna upp appen PicCollage och börja skapa din bild

Bild3

De fick även fundera på om dessa två sätt kan vara bra för barnen att skapa källkritiska bilder och i så fall varför?

Pedagogerna svarade bla;

”Att skapa bilderna analogt dvs klippa och klistra är mer konkret för barnen, bra att börja analogt med skapandet av bilder och ett sätt för barnen att skapa sig en verklighetsuppfattning.

Att skapa digitalt bilder går snabbare, kan lättare delas med vårdnadshavare och är mångsidigt.”IMG_1532

Det är fantastiskt givande att hålla i dessa träffar, byta erfarenheter och inspirera/inspireras av varandra. Att som pedagog få möjlighet att ”prova själv” och lyfta upp problem och svårigheter med kollegor innan det är dags att låta barngruppen skapa är ett sätt att utvecklas tillsammans pedagoger emellan.

#längelevekollegialtlärande

Jenny och Oona

Kollegiaalinen oppiminen

Meillä on etuna, että saamme pitää verkostotapaamisia Tukholma kaupungin suomenkielisille pedagogeille. Kuten tiedätte, työskentelemme paljon digitalisoinnin parissa. Joten viime viikolla oli aika tapaamiselle, jossa käsiteltiin lähdekriittisiä kuvia. Nämä pedagogit ovat tottuneita työskentelemään digitalisten työvälineiden kanssa, mutta aina se ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää…

He saivat kaksi tehtävää:

Ensimmäinen tehtävä oli tehdä analoginen kuva käyttäen digitalisesti otettuja kuvia.

He saivat seuraavat ohjeet:

Leikkaa ja liimaa kuvat yhteen

  1. Keksi mitä kuvassasi tapahtuu, esim. tapaatko jonkun?
  2. Mieti, missä kuva otetaan
  3. Pyydä kollegaa ottamaan kuva sinusta
  4. Mene tietokoneen hakuohjelmaan, esim. google ja etsi kuva, joka esittää esim. sitä hahmoa kenet sinä tapaat
  5. Tulosta kuvat
  6. Leikkaa ja liimaa kuvat yhteen

Toisena tehtävänä oli käyttää PicCollage-appia ja tehdä lähdekriittinen kuva.

  1. Mieti, mitä kuvassa tapahtuu, esim. seisotko autiomaassa vai Eiffel-tornin vieressä Pariisissa?
  2. Ota taustakuva tai lataa kuva iPadille
  3. Pyydä kollegaa ottamaan kuva sinusta (käytä greenscreeniä jos teillä on)
  4. Avaa PicCollage-appi ja aloita kuvan tekeminen

He saivat myös miettiä, voisiko nämä olla hyviä tapoja antaa lasten tehdä lähdekriittisiä kuvia ja siinä tapauksessa miksi?

Pedagogit vastasivat muun muassa näin:

”Kuvien luominen analogisesti, toisin sanoen leikkaamalla ja liimaamalla, on konkreettisempaa lapsille, hyvä aloittaa kuvien luominen analogisesti ja se on yksi tapa kehittää lasten todellisuudentajua. Digitaalinen luominen sujuu nopeammin, on helpompi jakaa huoltajille ja on monipuolinen.”

Näiden tapaamisten pitäminen on fantastisen antoisaa, saa vaihtaa kokemuksia ja sekä inspiroida muita, että inspiroitua muista. Se, että pedagogi saa mahdollisuuden kokeilla itse ja nostaa esiin ongelmia sekä vaikeuksia kollegoiden kesken ennen, kuin on lapsiryhmän vuoro kokeilla, on yksi tapa kehittyä yhdessä muiden pedagogien kanssa

#kauaneläköönkollegiaalinenoppiminen

Jenny ja Oona