Visar alla blogginlägg med nyckelordet:
Ipad

Ett kollegialt lärande

Bild1

Vi har förmånen att få hålla i nätverksträffar för finska pedagoger i staden. Vi jobbar som ni vet mycket med digitaliseringen som vi ju brinner för. Så igår var det dags för en träff med källkritiska bilder på schemat.

Dessa pedagoger är vana att jobba med digitala verktyg men det är inte så lätt som det ser ut alla gånger…….

De fick två uppgifter;

Första var att skapa en analog bild med digitalt tagna bilder.

De fick följande instruktioner:

  1. Hitta på vad som ska hända i din bild, tex träffar du någon?
  2. Fundera ut var bilden ska tas
  3. Be en kollega ta bilden på dig
  4. Gå in på en sökmotor på datorn tex Google och hitta bilden som föreställer tex vem du träffar.
  5. Skriv ut bilderna
  6. Klipp och klistra ihop bilderna

Bild2

Andra uppgiften var att jobba i appen PicCollage och digitalt skapa en källkritisk bild.

  1. Fundera ut vad som ska hända i din bild tex ska du stå i öknen eller vid Eiffeltornet i Paris?
  2. Ta en bakgrundsbild eller ladda ner en till iPaden.
  3. Be en kollega ta en bild på dig, använd greenscreen om ni har
  4. Öppna upp appen PicCollage och börja skapa din bild

Bild3

De fick även fundera på om dessa två sätt kan vara bra för barnen att skapa källkritiska bilder och i så fall varför?

Pedagogerna svarade bla;

”Att skapa bilderna analogt dvs klippa och klistra är mer konkret för barnen, bra att börja analogt med skapandet av bilder och ett sätt för barnen att skapa sig en verklighetsuppfattning.

Att skapa digitalt bilder går snabbare, kan lättare delas med vårdnadshavare och är mångsidigt.”IMG_1532

Det är fantastiskt givande att hålla i dessa träffar, byta erfarenheter och inspirera/inspireras av varandra. Att som pedagog få möjlighet att ”prova själv” och lyfta upp problem och svårigheter med kollegor innan det är dags att låta barngruppen skapa är ett sätt att utvecklas tillsammans pedagoger emellan.

#längelevekollegialtlärande

Jenny och Oona

Kollegiaalinen oppiminen

Meillä on etuna, että saamme pitää verkostotapaamisia Tukholma kaupungin suomenkielisille pedagogeille. Kuten tiedätte, työskentelemme paljon digitalisoinnin parissa. Joten viime viikolla oli aika tapaamiselle, jossa käsiteltiin lähdekriittisiä kuvia. Nämä pedagogit ovat tottuneita työskentelemään digitalisten työvälineiden kanssa, mutta aina se ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää…

He saivat kaksi tehtävää:

Ensimmäinen tehtävä oli tehdä analoginen kuva käyttäen digitalisesti otettuja kuvia.

He saivat seuraavat ohjeet:

Leikkaa ja liimaa kuvat yhteen

  1. Keksi mitä kuvassasi tapahtuu, esim. tapaatko jonkun?
  2. Mieti, missä kuva otetaan
  3. Pyydä kollegaa ottamaan kuva sinusta
  4. Mene tietokoneen hakuohjelmaan, esim. google ja etsi kuva, joka esittää esim. sitä hahmoa kenet sinä tapaat
  5. Tulosta kuvat
  6. Leikkaa ja liimaa kuvat yhteen

Toisena tehtävänä oli käyttää PicCollage-appia ja tehdä lähdekriittinen kuva.

  1. Mieti, mitä kuvassa tapahtuu, esim. seisotko autiomaassa vai Eiffel-tornin vieressä Pariisissa?
  2. Ota taustakuva tai lataa kuva iPadille
  3. Pyydä kollegaa ottamaan kuva sinusta (käytä greenscreeniä jos teillä on)
  4. Avaa PicCollage-appi ja aloita kuvan tekeminen

He saivat myös miettiä, voisiko nämä olla hyviä tapoja antaa lasten tehdä lähdekriittisiä kuvia ja siinä tapauksessa miksi?

Pedagogit vastasivat muun muassa näin:

”Kuvien luominen analogisesti, toisin sanoen leikkaamalla ja liimaamalla, on konkreettisempaa lapsille, hyvä aloittaa kuvien luominen analogisesti ja se on yksi tapa kehittää lasten todellisuudentajua. Digitaalinen luominen sujuu nopeammin, on helpompi jakaa huoltajille ja on monipuolinen.”

Näiden tapaamisten pitäminen on fantastisen antoisaa, saa vaihtaa kokemuksia ja sekä inspiroida muita, että inspiroitua muista. Se, että pedagogi saa mahdollisuuden kokeilla itse ja nostaa esiin ongelmia sekä vaikeuksia kollegoiden kesken ennen, kuin on lapsiryhmän vuoro kokeilla, on yksi tapa kehittyä yhdessä muiden pedagogien kanssa

#kauaneläköönkollegiaalinenoppiminen

Jenny ja Oona

Lpfö18

IMG_0358

”Utbildningen ska också ge barnen förutsättningar att utveckla adekvat digital kompetens genom att ge dem möjlighet att utveckla en förståelse för den digitalisering de möter i vardagen. Barnen ska ges möjlighet att grundlägga ett kritiskt och ansvarsfullt förhållningssätt till digital teknik, för att de på sikt ska kunna se möjligheter och förstå risker samt kunna värdera information.”

                                                                                                                                                               Lpfö18

Så står det i läroplanen.

Ett stort ansvar vilar på våra axlar, vi som jobbar i förskolan.

Adekvat digital kompetens? Vad betyder det? En lämplig och användbar digital kompetens för barnen. Vad är lämpligt att kunna när man är 4 år? Ansvarsfullt förhållningssätt när man är 4år? Har jag som vuxen ett ansvarsfullt förhållningssätt till mina digitala enheter? Många frågor.

Jag menar, när jag tittar på en serie måste jag ju se klart den, alltså släpper jag inte min padda förrän helgen är slut! Jag vet inte? Ansvarsfullt?

I dessa valtider har man ju lärt sig att vara extra noga med att vara källkritisk, man delar inte inlägg hur som helst på tex Facebook(det gjorde inte jag innan heller) man tänker till ett varv till innan man delar. Är detta en källa som jag litar på osv. Att vara ansvarsfull och tänka kritiskt är så viktigt.

Vi som är vuxna minns ju hur det var förr, innan datorer och internet medan barnen som växer upp idag inte vet något annan är det som är nu. De kommer inte utmanas av samma saker som vi gjorde. Förändringen sker snabbare än någonsin. Men för oss händer det så fort. Det känns så svårt ibland.

Då ska vi tänk på Linda Liukas ord; ” It´s not magic and it´s not complicated. It just happened really really really fast.”

Nu är ett bra tillfälle att ta upp källkritik på med sina tonåringar hemma eller barnen på förskolan.

Låta barnen skapa egna fake news bilder! Har detta verkligen hänt? Träffade Victoria verkligen en T-rex i skogen idag????

Lite mediauppfostran tack!

Vi har en ny läroplan att förhålla oss till och jobba efter from 1a juli 2019. Välkommen!

#nyrevideradläroplan #Lpfö18

Jenny och Oona

Lpfö18

”Koulutuksen tulee antaa lapsille edellytykset kehittää adekvaattia digitaalista osaamista antamalla heille mahdollisuus kehittää ymmärrystä digitalisoinnista, jota he kohtaavat arjessaan. Lapsille on annettava mahdollisuus luoda perusta digitaalisen tekniikan kriittiselle ja vastuulliselle suhtautumistavalle, jotta he voivat pitkällä tähtäimellä nähdä mahdollisuudet ja ymmärtää riskit sekä pystyä arvioimaan informaatiota.”

Vapaasti suomennettu Lpfö18:stä

Näin lukee opetussuunnitelmassa. Suuri vastuu lepää esikoulussa työskentelevien harteilla. Adekvaatti digitaalinen osaaminen? Mitä se tarkoittaa? Tarkoituksenmukainen ja käyttökelpoinen digitaalinen osaaminen lapsille. Mitä on tarkoituksenmukaista osata kun on 4-vuotias? Vastuullinen suhtautumistapa kun on 4-vuotias? Onko minulla aikuisella vastuullinen suhtautumistapa minun digitaalisiin laitteisiin? Paljon kysymyksiä. Tarkoitan, että kun katson jotain sarjaa, minun täytyy katsoa se loppuun, en siis voi irroittautua pädiltäni ennen kuin viikonloppu on ohi! En tiedä? Vastuullista? Näinä vaaliaikoina on opittu olemaan erittäin tarkkoja lähdekritiikin suhteen. Facebookissa ei jaeta mitä tahansa vaan mietitään ennen jakamista. Onko tämä lähde, johon luotan jne. On niin tärkeää olla vastuullinen ja miettiä kriittisesti. Me, jotka olemme aikuisia, muistamme hyvin millaista oli ennen, ennen tietokoneita ja internetiä, kun taas nykyajan lapset eivät tiedä muusta kuin nykyisestä. He eivät tule kokemaan samoja haasteita kuin me. Muutos tapahtuu nopeammin kuin koskaan. Se tuntuu välillä vaikealta. Silloin voimme miettiä Linda Liukkaan sanoja: ”It´s not magic and it´s not complicated. It just happened really really really fast.”

Nyt on hyvä aika ottaa lähdekritiikki esille teini-ikäisten lasten kanssa kotona tai lasten kanssa esikoulussa. Nyt on hyvä aika antaa lasten luoda omia feikkiuutiskuvia! Onko tämä oikeasti tapahtunut? Tapasiko Victoria oikeasti T-Rexin metsässä tänään? Hieman mediakasvatusta, kiitos! Uusi opetussuunnitelma on tulossa ja sen mukaan työskennellään ensimmäinen heinäkuuta 2019 lähtien. Tervetuloa!

#uudistettuopetussuunnitelma #Lpfö18

Jenny ja Oona

Att lära av varandra

Bild11

– Jenny, vad är det där för robot frågar ett av barnen mig och pekar på roboten KUBO.

Snabbt kommer ett av de äldre barnen fram och berättar att det är en robot som man kan programmera med hjälp av pusselbitar.

– Jag kan visa dig, säger hen i nästa andetag och tittar på mig i hopp om att jag ska svara ja på frågan.

– Absolut säger jag, visa gärna hur man programmerar KUBO.

Barnen sätter sig tätt tätt intill varandra som om de ska dela en hemlighet.

Att låta barnen lära av varandra är ett fantastiskt bra sätt att introducera nya leksaker, lekar eller verktyg på förskolan. Att ge barnen ansvar för introduktionen av nytt material ger dem möjlighet att växa med uppgiften.

När vi redan hade två robotstationer igång på avdelningen samtidigt tänkte jag att nu räcker det för stunden men då kommer det ett barn med OSMO i handen och en iPad i den andra.

– Jenny jag vill spela OSMO med han som äter jordgubbar, säger barnet till mig.

– Okej, svarar jag. Fixar du det själv?

– Så klart jag gör, får jag till svar.

Barnet ifråga sitter och spelar en stund för sig själv tills några kompisar ser det och säger att det nog är deras tur nu.

– Kan ni spela det då, frågar hen sina kompisar.

– Nej, svara de och skakar på huvudena.

– Jag kan visa er, svarar hen då.

Jag sitter som en fluga på väggen och lyssnar och iakttar vad som händer vid bordet. Att växa med uppgiften…..Bild12

Efter en liten stund kommer barnet som nu inte får spela gående till mig med en uppgiven syn:

– Jag har inget att göra, suckar hen.

– Du kan väl rita nåt föreslår jag snabbt.

Efter en stund går jag fram till ritbordet och frågar vad barnet har ritat.

– Det ser du väl, det är ju Awbie(han som äter jordgubbar i spelet)

Får man inte spela spelet kan man ju alltid rita det i väntan på att det ska bli ens tur igen! :)

Bild10

#KUBO #OSMO #digitaliseringiförskolan

Jenny och Oona

Lapset oppivat toisiltaan 

– Jenny, mikä robotti tuo on? kysyy yksi lapsista ja osoittaa KUBO-robottia.

Pian yksi vanhemmista lapsista tulee paikalle ja kertoo, että se on robotti, jonka voi ohjelmoida palapelin palasten avulla.

– Minä voin auttaa sinua, sanoo hän ja katsoo minua toiveikkaana, että vastaisin kyllä kysymykseen :)

– Ilman muuta, vastaan, näytä mieluusti miten KUBOa ohjelmoidaan.

Lapset istuvat vierivieren kuin he jakaisivat keskenään salaisuuden. Se, että antaa lasten oppia toisiltaan, on fantastisen hyvä tapa esitellä uusia leikkikaluja, leikkejä ja työvälineitä esikoulussa. Kun antaa lapselle vastuuta uuden materiaalin esittelystä, he saavat mahdollisuuden kasvaa tehtävän mukana.

Kun meillä oli jo kaksi robottipistettä käynnissä samanaikaisesti, ajattelin, että nyt riittää tällä erää, mutta sitten paikalle tuli lapsi  OSMO toisessa kädessä ja iPad toisessa.

– Jenny, minä haluan pelata OSMOa sillä joka syö mansikoita, sanoo lapsi minulle.

– Okei, vastaan. Onnistutko laittaman pelin kuntoon itse?

– Tottakai! saan vastaukseksi.

Kyseinen lapsi pelaa yksinään hetken kunnes muutama kaveri huomaa tämän ja sanoo, että nyt on heidän vuoro.

– Osaatteko edes pelata sitä? kysyy hän kavereiltaan.

– Ei, he vastaavat ja puistelevat päätään.

– Minä voin näyttää teille, hän vastaa

Minä olen kärpäsenä katossa ja kuuntelen mitä pöydän ympärillä tapahtuu. Tehtävän mukana kasvamista.. Hetken päästä ensiksi OSMOlla pelannut lapsi tulee luokseni lannsituneen näköisenä.

– Minulla ei ole mitään tekemistä, hän huokaa.

– Sinä voisit vaikka piirtää jotain, ehdotan nopeasti.

Hetken päästä menen piirrustuspöydän luokse ja kysyn mitä lapsi on piirtänyt.

– Etkö näe, se on Awbie (olento, joka syö mansikoita pelissä).

Jos ei saa pelata itse peliä, voi aina odotellessa piirtää sen kunnes on taas oma vuoro.

Jenny ja Oona

Filmmusik

Bild2

– Hur vill du att musiken i din scen ska vara? frågar jag ett av barnen.

– Synd musik, så att man får tårar i ögonen. Mörk och långsam ska den vara.

I hens scen blir koltrasten Pipis skjuten av en jägare och dör. Hen lever sig in i hur det känns att se detta i filmen. Vi tittar på scenen ett par gånger och sen frågar jag hen om hen vill göra en egen låt, egen musik till scenen.

– Eh, ja det vill jag, svarar hen.

Jag tar fram iPaden och letar reda på appen garageband som används för att skapa egen musik.

Jag visar lite snabbt vad man kan välja mellan, färdiga slingor eller spela själv tex piano eller guitarr.

Hen väljer att spela piano själv. Hen provklinkar ett par gånger och säger sen att hen är klar.

Vi spelar in hennes mörka-långsamma-tårar i ögonen musik och när vi sedan visar kompisarna resultatet sitter de alldeles tysta och känner av den allvarliga stämningen.

Bild14

Alla valde ju dock inte sorgliga stycken att spela in, vi hade även en rocklåt och en hip hop låt…. men i de scenerna blev ju Pipis dödad av ett fallande bananskal resp en fallande strumpa:)

Ibland sorgligt och ibland komiskt, så är vår film….

Att arbeta med multimodalt skapande!

#multimodaltskapande #filmskapande #musikskapande #digitaltskapande

Jenny och Oona

Elokuvamusiikki

– Minkälaisen musiikin haluat sinun kohtaukseesi? kysyn yhdeltä lapsista.

– Surullista musiikkia, sellaista että silmiin tulee kyyneliä. Sen tulee olla tumma ja hidas.

Hänen kohtauksessaan mustarastas Pipis kuolee metsästäjän luotiin. Hän eläytyy siihen, miltä elokuvan katsominen tuntuu. Me katsomme kohtauksen muutaman kerran ja sitten kysyn häneltä haluaako hän tehdä oman kappaleen, oman musiikin kohtasta varten.

– Öö, kyllä haluan, hän vastaa.

Otan esille iPadin ja etsin apin nimeltä Garageband, jolla voi tehdä omaa musiikkia. Näytän nopeasti mitä voi valita: valmiita musiikkipätkiä tai voi soittaa itse esimerkiksi pianoa tai kitaraa. Hän päättää soittaa pianoa itse. Hän kokeilee ensin muutaman kerran ja sitten hän kertoo olevansa valmis. Me äänitämme hänen tumma-hidas-kyyneleet silmissä –musiikkinsa, ja kun näytämme kavereille lopputuloksen, istuvat he aivan hiljaa ja tunnelma on vakava. Kaikki eivät valinneet surullisia kappaleita, meillä oli myös rockia ja hip hopia.. Mutta niissä kohtauksissa Pipis kuolikin putoavaan banaaninkuoreen tai sukkaan :) Välillä surullista ja välillä koomista, sellainen on meidän elokuva…

Työskentelyä multimodaalisen luomisen parissa!

Jenny ja Oona

Multimodalt lärande

IMG_1101

Att arbeta digitalt lyfter och driver verksamheten framåt, leken förändras och ges nya dimensioner. Så skulle jag väl uttrycka mig angående digitaliseringen i förskolan.

Såklart att leken förändras när barnens värld förändras. Deras referensram blir större och leken hänger på, som snurrande tornadodiscokulan vi skrev om för ett par bloggar sedan. LÄNK

Ett tightare samarbete mellan avdelningarna på förskolan och även förskola- skola för att samtala om vad barnen redan har fått vara med om, vad barnen har för erfarenheter av tex digitala verktyg osv.

IMG_1095

Barnen i min grupp har snart redan hunnit med att göra 2 filmer, jobbat med greenscreen, programmerat robotar, tränat sitt datalogiska tänkande, undersökt närmiljön med webbägget, fotograferat med iPaden, målat med en robotboll, ritat i iPaden och lärt sig lite om källkritik(bilder) mm. (läs förskolebloggen så ser ni)

Vi vet att det ser olika ut på olika förskolor, alla har kommit olika långt i digitaliseringsarbetet.Bild10

Nu i veckan har vi skapat en storyboard till vår nya film, den om koltrasten Pipis liv. Alla barn som vill kommer att få berätta hur de tror att hon dog. Några berättar skämtsamt andra med allvar. En bearbetning, en reflektion, ett behov av att prata om döden och vi gör det med hjälp av en film. Ett multimodalt verktyg!

#livsfrågor #digitaliseringen #multimodalaverktyg

 

Med multimodala texter avses hur andra resurser än tal och skrift används för att skapa betydelse, till exempel bilder och ljud.

                                                                            Hämtat från Skolverket

Jenny och Oona

Multimodaalinen oppiminen

Kun työskentelee digitaalisesti, se ajaa toimintaa eteenpäin, leikki muuttuu ja siihen tulee uusia ulottuvuuksia. Niin sanoisin esikoulun digitalisoinnista. Tottakai lasten leikki muuttuu samalla kun heidän maailma muuttuu. Heidän viitekehyksensä laajenee ja leikki seuraa mukana, kuten pyörivän tornaadodiskopallon tapauksessa, josta kirjoitimme aiemmin. LÄNK

Tiiviimpi yhteistyö esikoulun ryhmien välillä sekä myös esikoulun ja koulun välillä, jotta voi keskustella, missä lapset ovat saaneet olla mukana ja mitä kokemuksia heillä jo on esimerkiksi digitalisista työvälineistä.

Ryhmäni lapset ovat jo ehtineet tehdä kaksi filmiä, työskennellä greenscreenin kanssa, ohjelmoida robotteja, harjoitella datalogista ajattelua, tutkia lähiympäristöä langattoman mikroskoopin avulla, ottaa kuvia iPadillä, maalata robottipallolla, piirtää iPadillä ja oppia hieman lähdekritiikistä.

Me tiedämme, että eri esikouluissa tämä näyttää erilaiselta, osa on päässyt digitalisointityössä pidemmälle kuin toiset.

Tällä viikolla olemme tehneet storyboardin uudelle filmillemme, joka käsittelee mustarastas Pipiksen elämää. Kaikki lapset jotka haluavat, tulevat kertomaan, miten he uskovat Pipiksen kuolleen.

Toiset kertovat leikkisästi, toiset taas enemmän tosissaan. Työstäminen, reflektointi, tarve puhua kuolemasta, ja me teemme sen filmin avulla. Multimodaalinen työkalu!

#elämänkysymyksiä # digitalisointi # multimodaalisettyövälinnet

Jenny ja Oona

Att måla digitalt

Förra veckan målade vi vitsippor, vitsippor och vitsippor! :)

Ni vet hur vi blir på förskolan, alla barn ska få måla men i omgångar så vi målar samma sak i veckor…… Vi tittar på vitsippor från alla håll och kanter för att vara säkra på att vi sett hela blomman! Vi använde oss av vattenfärg och pensel och innan dess hade vi tecknat av blomman med färgpennor. Hur går vi vidare? Ett nytt material? Ett nytt verktyg?

Vi tar fram en iPad och letar fram en ritapp!

IMG_1076

På väggen i lekrummet finns redan en vit filmduk upphängd som man kan projicera på. Vi kopplar in projektorn och barnen sätter igång att rita!

– Vi ritar på väggen Jenny, skriker barnen av förtjusning och skrattar.

IMG_1081

Vi ökar barnens kreativitet genom att utmana dem finmotoriskt och erbjuda dem nya sätt, nya perspektiv, nya verktyg att jobba/skapa med. De skaffar sig kunskaper, lär sig nya begrepp och får erfarenheter.

Efter att de har ritat blomman med olika färgpennor på iPaden hittar de olika stämplar med hjärtan och stjärnor. De skapar fina mönster som jag måste komma och titta på stup i kvarten! :)

IMG_1036

Detta är ett sätt att komplettera det vi redan har på förskolan.

Vattenfärg+pensel och  iPad+ritapp

Vi ska inte ersätta något utan berika det vi redan har!

#lovemyjob

Jenny och Oona

Maalausta digitaalisesti

 

Viime viikolla maalasimme valkovuokkoja, valkovuokkoja ja valkovuokkoja! :)

Te tiedätte, miten tämä tapahtuu: kaikki lapset saavat maalata vuorollaan, joten maalaamme samaa asiaa viikkoja… Katsomme valkovuokkoja kaikista eri suunnista ja kulmista, jotta voimme olla varmoja, että näemme koko kukan! Käytimme vesivärejä ja siveltimiä ja sitä ennen olimme piirtäneet kukan värikynillä. Miten menemme eteenpäin? Käyttämällä uutta materiaalia? Tai uutta työvälinettä?

Otamme iPadin esille ja avaamme piirrustusapin!

Leikkihuoneen seinällä on jo valmiina valkokangas, johon voi heijastaa kuvan. Laitoimme projektorin päälle ja lapset alkoivat piirtämään!

-Me piirrämme seinälle Jenny, kiljuvat lapset ilosta ja nauravat.

Me lisäämme lasten luovuutta antamalla heille hienomotorisia haasteita ja tarjoamalla heille uusia tapoja, perspektiivejä sekä työvälineitä työskentelyä/askartelua varten. He hankkivat tietoa, oppivat uusia käsitteitä ja saavat uusia kokemuksia.

Sen jälkeen kun he ovat piirtäneet kukan iPadin värikynillä, lapset löytävät sydämen ja tähden muotoiset leimasimet. He luovat hienoja kuvioita, joita minun pitää tulla jatkuvasti katsomaan! :)

Tämä on yksi tapa täydentää sitä, mitä meillä jo on esikoulussa.

Vesivärit+siveltimet ja iPad+piirrustusappi

Me emme korvaa mitään vaan rikastamme sitä, mitä meillä jo on!

#lovemyjob

 

Jenny ja Oona

Digitalt utforskande

 

Det är det barnen och vi gör hela tiden! Vi utforskar vår omvärld digitalt med en iPad i handen eller med kompisarna kring en robot eller med projektorn när vi dansar danceoke.   LÄNK

Det går ju inte en dag utan att barnen möter dessa verktyg. Vi svarar i iPhonen när det ringer, vi tar en bild på deras byggen eller konstverk i ateljén med en iPad, de använder en robotboll att måla med:)

Tänk vad berikande det ändå är med digitala verktyg. Vi slutar ju inte måla med penslar för det!

Verktygen ersätter ju inte något utan berikar det vi redan har! Kan inte sägas för många gånger upplever jag det!

När ett barn kommer springande och säger:

– Snälla ta en bild på mitt bygge, jag vill visa det till min pappa! Men pappa är i ett annat land så kan du skicka den till honom istället!

– Självklart, svarade jag.

IMG_0403

Och den pappan blev både glad och överraskad av bilden som skickades… Det är inga konstigheter för dessa barn de är ju födda in i detta. Det har funnits smartphones i hela deras liv, lärplattor med, de vet hur man använder dem. De är digital natives som det talas om medan jag och många med mig är digital immigrants¹. Man kan ju inte fråga förskolebarn idag om de kommer ihåg hur det var innan iPhonen fanns….. Men det kan man fråga mig… Hur var livet innan mobiltelefonen? Det minns jag hur tydligt som helst! Man hördes på kvällen när kompisarna var hemma och kunde svara i telefonen eller gick till kompisen IRL och ringde på. Jag längtar inte tillbaka till den tiden, det var krångligare att hålla kontakt med kompisarna men visst är det trevligare att titta i ett fotoalbum med riktiga pappersfotografier än i ett fotoalbum på paddan:)

Men man får inte glömma bort att lyfta blicken från skärmen och uppleva det som händer! Att överväga när ett digitalt verktyg berikar livet eller när det gör att man missar något är ju en del i den digitala kompetensen som vi alla behöver.

#digitalkompetens # revideradläroplan

Jenny och Oona

¹Nätets infödda eller digitalt infödda (eng digital native) är en term som används för att beteckna den generation som har vuxit upp i en tid då datorer och internet redan var en väsentlig del av samhället. Personer som vuxit upp innan internet fanns för masskonsumtion kallas då för nätets invandrare, Digital Immigrants på engelska.

                                                                                                                                                            Hämtat från WIKIPEDIA

 

Digitaalinen tutkiminen

Sitä lapset tekevät koko ajan! Me tutkimme maailmaa digitaalisesti iPad kädessä, ystävien kanssa robotin ympärillä tai projektorin kanssa kun tanssimme danceokea. LÄNK

Ei mene päivääkään, etteikö lapset näkisi näitä työvälineitä. Vastaamme iPhoneen kun se soi, otamme kuvan lasten rakennelmista tai taideteoksista ateljeessa iPadillä ja lapset käyttävät robottia maalaamiseen :)

Mieti, kuinka rikastuttavia digitaaliset työkalut voivat olla. Mutta me emme kuitenkaan lopeta pensseleillä maalaamista sen takia!

Kun yksi lapsi tulee juosten ja sanoo:

– Voisitko ottaa kuvan minun rakennelmasta, haluan näyttää sen isälleni! Mutta isä on toisessa maassa, niin voisitko lähettää sen hänelle?

– Tietysti, vastaan.

Kyseinen isä sekä ilahtui että yllättyi saamastaan kuvasta… Tämä ei ole mitenkään ihmeellistä näille lapsille, jotka ovat syntyneet keskelle kaikkea tätä. Heidän koko elämänsä ajan on ollut älypuhelimia ja tabletteja, he tietävät, kuinka niitä käytetään. He ovat digital natives, kuten sanotaan, mutta minä ja monet muut olemme digital immigrants¹. Nykypäivän esikoululaisilta ei voi enää kysyä, muistavatko he ajan ennen iPhonea. Mutta minulta sitä voi kysyä.. Millaista oli elämä ennen kännyköitä? Muistan sen erittäin hyvin! Soitimme toisillemme illalla kun kaverit olivat kotona tai menimme kaverin oven taakse soittamaan ovikelloa. En kaipaa niitä aikoja, silloin oli vaikempi pitää yhteyttä ystäviin, mutta on tietysti kivempi katsoa valokuva-albumia jossa on oikeita kuvia kuin valokuva-albumia iPadiltä :)

Ei saa kuitenkaan unohtaa nostaa katsetta näytöltä ja kokea se mitä ympärillämme tapahtuu! Sen miettiminen, että rikastaako digitaalinen työkalu elämää vai menettääkö jotakin, on osa sitä digitaalista osaamista, jota me kaikki tarvitsemme.

#digitalkompetens #revideradläroplan

Jenny ja Oona

Digitalisering i förskolan

Är det meningsfullt för barnen?

Detta tänker jag ofta på när jag funderar ut en aktivitet att göra med barnen osv….

Vad lär sig barnen? Är det roligt för dem? Ni fattar:)

I och med den nya reviderade läroplanen kommer ju digitala verktyg att spela en större och mer betydande roll i barnens verksamhet. Nu kan vi inte längre säga;

– Jag är inte så intresserad av det där, någon annan kan göra det!

– Jag är sååååå oteknisk!

– Men vi har ju tema dans nu, vi gör det sen!

Ni fattar?

Tåget går nu! Hoppa på! Tuuuuuuut!

Jag lånar en bild från Medioteket och Katrin Jäverbring som visar så tydligt vad det är vi ska jobba med och vilken liten del det här med robotar och programmering är!

Bild2

Här i bloggen har vi under året vi skrivit bloggat om olika robotar men även om andra digitala verktyg som ingår i digitaliseringen av förskolan. Glöm inte bort att digitaliseringen är så mycket mer än bara programmering… Tex källkritik LÄNK

Låt oss göra en uppdatering i barngruppen. Vad har hänt sedan vi började jobba med digitala verktyg? Vad har de lärt sig? Kan de använda sina nya skills på andra sätt?

Jo visst händer det saker i barngruppen! De vet tex att en iPad är så mycket mer än bara en film-spel-barnvakts platta:)

Vill man se en film på förskolan får man skapa en först! LÄNK

När vi tex under lunchen diskuterar hur man är ”snabb som en vessla” och barnen undrar så klart vad en vessla är då reser sig ett barn snabbt upp och hämtar en iPad och säger:

– Vi googlar en bild!

Ett barn skapar ”buggar” i briotågbanan genom att vända en räls åt fel håll och sedan ropa högt så att alla hör:

– Oj oj en bugg, den måste jag laga! 20180319_102451_resized

Och så vänder han rälsen rätt och kör vidare med sitt tåg!

Ett annat barn leker ”tornadodiscokula” iklädd avdelningens alla paljettmantlar. Den idén fick hen av robotbollen Sphero som snurrar runt och blixtrar ljus. IMG_1175

Att barnen använder ord som: programmera, ”nätet”, googla, koda, loop, bug som om det vore det mest självklara orden på förskolan.

Så visst märks det i barngruppen att det är en digitalisering i förskolan på gång och visst är det berikande och meningsfullt för dem!

#revideradläroplan # digitalisering

Jenny och Oona

Digitalisointi esikoulussa

Onko tämä mielekästä lapsille? Mietin tätä usein kun suunnittelen lasten kanssa tehtäviä aktiviteetteja jne. Mitä lapset oppivat? Onko se hauskaa? Te ymmärrätte :) Uudistetun opetussuunnitelman myötä digitaliset työkalut tulevat saamaan suuremman ja merkityksellisemmän roolin lasten toiminnassa. Nyt emme enää voi sanoa:

– En ole niin innostunut siitä, joku muu voi tehdä sen!

– Olen niiiiin epätekninen!

– Mutta meidän teemana on juuri nyt tanssi, teemme sen joskus toiste!

Juna lähtee nyt! Hyppää kyytiin! Tuuuuut! Lainaan Medioteketin ja Katrin Jäverbringin kuvaa (löytyy ylempää tekstistä), joka näyttää selkeästi, miten pieni osa robotit ja ohjelmointi on digitalisointia. Olemme täällä blogissakirjoittaneet vuoden aikana roboteista, mutta myös muista digitalisista työkaluista. Älä unohda, että dgitalisointi on paljon muutakin kuin vain ohjelmointia, esimerkiksi lähdekritiikki LÄNK

Mietitäänpä mitä on tapahtunut lapsiryhmässä siitä lähtien kun aloitimme digitaalisten työkalujen käytön. Mitä he ovat oppineet? Voivatko he käyttää uusia taitojaan muilla tavoilla? Kyllä, lapsiryhmässä tapahtuu asioita! He tietävät esimerkiksi, että iPad on paljon muutakin kuin vain filmi-peli-lapsenvahti-tabletti. Jos haluaa katsoa elokuvan esikoulussa, on sellainen ensin tehtävä. LÄNK

Kun esimerkiksi lounaalla puhuimme siitä, kuinka joku on ”nopea kuin lumikko”, lapset tietysti ihmettelevöt, mikä lumikko oikein on. Yksi lapsista nousee ja hakee iPadin ja sanoo:

– Me googlaamme miltä se näyttää!

Yksi lapsi tekee ”bugeja” briojunarataan kääntämällä yhden raidepalan väärin päin ja sanoo sitten kovaan ääneen niin, että kaikki kuulee:

– Oi voi, bugi, minun täytyy korjata se!

Sitten hän kääntää raiteen oikein päin ja jatkaa matkaa junallaan. Yksi toinen lapsu leikkii ”tornadodiskokuulaa” pukemalla osaston kaikki paljettiviitat. Hän sai idean robottipallo Spherolta, joka pyörii ympäri ja salamoi valoja. Lapset käyttävät jo sanoja kuten ohjelmointi, netti, googlata, koodata, luuppi ja bugi kuin ne olisivat päivänselviä sanoja esikoulussa. Eli kyllä lapsiryhmästä huomaa, että digitalisointi on käynnissä esikoulussa ja että se on rikastuttavaa ja mielekästä heille!

#reviderarläroplan #digitalisering

Jenny ja Oona

Digital julstämning

20171208_124134_resized Julstämning på kontoret

Så var det dags att börja julpyssla och sjunga luciasånger.

Hur utvecklar vi pysslet?

Hur ser den digitala tekniken ut i julpysslet på förskolan?

Hur får vi in julstämning på förskolan?

Ett förslag är att besöka ArkDes utställning Pepparkakshus 2017. I år var temat Gränslöst.

Ett sätt att utveckla och utmana den annars så traditionella pepparkaksbakandet innan Lucia med barnen på förskolan.

IMG_0479 OBS! Ett bygge från utställningen!

Jag personligen är inte så förtjust i att baka på förskolan utan håller mig hellre till pysslet men när vi kopplade ihop projektet med bakandet var jag med!

Barnen fick i uppgift att skapa ”sitt djur” från närmiljön i pepparkaka.

– Men vi har ju ingen ”kräft” form? Säger ett barn olyckligt då.

– Och ingen ”får” form heller, säger en annan.

Då frågar jag barnen hur de tycker att vi ska göra då?

– Köpa en form, föreslår ett barn.

– Vi kan väl rita en form? Säger ett annat barn.

Det var ett riktigt bra förslag resonerade vi oss fram till för vi har ju papper, penna och sax.

IMG_0486IMG_0490

Vi tar fram våra djurbilder och börjar teckna av konturerna. Eftersom barnen redan har jobbat med djuren sedan augustimånad är det nu inga problem att teckna av dem. De som först tyckte att det var svårt, har fått självförtroende att teckna. Övning ger färdighet!

Sedan hjälper vi pedagoger till att klippa ut djuren och tar tillfället i akt att jobba med positiva och negativa bilder.

Pepparkaksdjuren kommer att få kristyr på sig så småningom…. Och ett hus att bo i.

Barnen bakade även ”husväggar” som vi ska foga samman med hjälp av socker och kristyr så fortsättning följer….

Men för att ni ska få julstämningsinspiration vill jag dela med mig redan nu, innan lucia!

För att skapa lite mer mysig julstämning när ni pysslar med barnen kan vi föreslå att man laddar ner en app/eller youtubear tex en sprakande eldstad eller ett snöigt fönster! Eller varför inte projicera ett ljus som brinner på väggen under luciatåget då vi sjunger ”Tänd ett ljus”

Använd då en projektor som är kopplad med iPaden eller iPhonen.

Trevlig Lucia

Jenny och Oonaljus

TIPS!

Instagramtävling – ArkDes utmanar hela landet

Har du också bakat något gränslöst? Eller känner du dig inspirerad att gå hem och vara med i tävlingen? Du har fortfarande chansen! Var med och tävla på instagram. Ladda upp en bild på ditt pepparkakshus med hashtagg #arkdespepparkakshus senast 12 december kl. 24.00.

Digitaalinen joulutunnelma

Nyt on taas aika jouluaskartelujen ja Lucia-laulujen. Miten kehitämme askartelua? Miten digitaalinen tekniikka näyttäytyy esikoulun jouluaskarteluissa? Miten päästä joulutunnelmaan esikoulussa?

Yksi ehdotus on, että käy ArkDesin näyttelyssä nimeltä Pepparkakshus 2017. Tänä vuonna tema on Gränslöst – Rajaton. Yksi tapa kehittää ja haastaa muuten niin perinteistä piparkakkujen leivontaa ennen Luciaa.

Henkilökohtaisesti en ole niin innostunut esikoulussa leipomisesta, vaan mielummin keskityn askarteluun, mutta siinä vaiheessa kun yhdistimme projektin ja leipomisen, olin mukana!

Lapset saivat tehtäväkseen tehdä lähiympäristön eläimensä piparkakkutaikinasta.

–                     Mutta meillä ei ole ravun muottia! sanoo yksi lapsista onnettomana.

–                     Eikä lammasmuottia, sanoo toinen.

Kysyn lapsilta mitä meidän pitäisi heidän mielestä tehdä?

–                     Ostaa muotteja, ehdottaa yksi lapsi.

–                     Eikö me voida piirtää muotteja? sanoo toinen.

Päädyimme siihen, että se oli erittäin hyvä idea, sillä esikoulusta löytyy paperia, kyniä ja saksia. Otamme esille eläinkuvamme, ja alamme piirtää ääriviivoja.Koska lapset ovat työskennelleet eläinten parissa jo elokuusta lähtien, ei piirtämisen kanssa ole mitään ongelmia. Ne lapset, joiden mielestä piirtäminen oli kauden alussa vaikeaa, ovat saaneet lisää itseluottamusta. Harjoitus tekee mestarin. Me pedagogit autamme lapsia leikkaamaan eläimet, ja samalla käytämme tilaisuuden hyödyksi ja työskentelemme myös positiivisten ja negatiivisten kuvien kanssa.

Piparkakkueläimet tulevat pian saamaan kuorrutuksen. Ja talon, jossa asua. Lapset leipoivat taloon seinät, jotka yhdistämme toisiinsa sokerin ja kuorrutteen avulla, eli jatkoa seuraa…

Mutta jotta saisitte joulumieleen inspiraatiota, haluan jakaa tämän teidän kanssanne jo nyt, ennen Luciaa! Luodakseen hieman kodikkaamman joulutunnelman kun askartelette, ehdotamme että lataatte apin tai etsitte YouTubesta videon esimerkiksi loimuavasta takasta tai lumisesta ikkunasta ja heijastatte sen seinälle! Tai miksi ei heijastaisi palavaa kynttilää seinälle samalla kun Lucia-kulkue laulaa ”Sytytä kynttilä”. Käytä silloin projektoria, joka on yhdistetty iPadin tai iPhonen kanssa.

Hyvää Luciaa!

Jenny ja Oona

Sagan om ägget

IMG_0942

Ett barn ropar; – Jenny, jag har hittat ett ägg!

– Ett ägg? Åh,har du hittat ett fågelägg? svarar jag hen.

– Det vet jag inte? svarar barnet. Kanske är det ett fågelägg?

De andra barnen samlas runt och tittar med stort intresse på fyndet.

– Det där ser ut som ett dinosaurieägg!

– Nej, som ett T-rex ägg.

– Eller som ett fjärilsägg.IMG_0401

Förslagen var många och frågorna hopade sig….

Vems är ägget? Var är mamman? Vad har hänt med ägget? Varför är det trasigt?

Väl tillbaka på förskolan får barnen i uppgift att teckna vad som kommit ur ägget. De får använda kolpennor. Ett nytt material att arbeta med för dessa barn och som kräver en viss teknik. Barnen övar sig ett par gånger innan de sätter igång att teckna uppgiften. För att alla skulle se ägget och få inspiration använde vi digitalteknik.ägg

Vi projicerade bilden av ägget på en filmduk med hjälp av iPaden och en projektor och extra ljus i form av en ficklampa för att belysa ägget mer dramatiskt.

Barnens teckningar blev helt fantastiska och fantasifulla!IMG_0451

Vem kom ur ägget?

En robot, en fjäril, en alicorn, en drake, en kyckling, en människa, en sköldpadda och en häst mm

Här är ett exempel på hur tekniken faktiskt berikar barnens vardag.

Som en fortsättning på uppgiften kan barnen nu få berätta vad som verkligen hände med ägget! Att få berätta en historia…

Jenny och OonaIMG_0405

Satu munasta

Lapsi huutaa: -Jenny, minä olen löytänyt munan!

-Munan? Oi, oletko löytänyt linnunmunan? vastaan hänelle.

-En tiedä! Vastaa lapsi. Ehkä se on linnunmuna!

Muut lapset kerääntyvät munan ympärille ja katsovat löytöä suurella mielenkiinnolla.

-Näyttää dinosauruksen munalta!

-Ei vaan T-rexin munalta.

-Tai perhosen munalta.

Ehdotuksia ja kysymyksiä tuli monia.

Kenen muna se on? Missä äiti on? Mitä munalle on tapahtunut? Miksi se on mennyt rikki?

Palattuamme takaisin esikouluun, lapset saavat tehtäväkseen piirtää sen, mitä munasta on tullut ulos. He saavat käyttää hiilikyniä. Hiilikynät ovat uusi materiaali näille lapsille, ja niiden käyttö vaatii erityistä tekniikkaa. Lapset harjoittelevat muutaman kerran ennen kun he käyvät tehtävän kimppuun.

Jotta kaikki näkisivät munan ja saisivat inspiraatiota, käytämme digitaalista tekniikkaa. Me heijastimme munan kuvan filmikankaalle iPadin ja projektorin avulla. Käytimme myös taskulamppua saadaksemme dramaattisemman valaistuksen munalle. Lasten piirrustuksista tuli aivan fantastisia ja mielikuvituksellisia.

Mikä munasta sitten kuoriutui?

Robotti, perhonen, siivekäs yksisarvinen, lohikäärme, kana, ihminen, kilpikonna, hevonen ja niin edelleen. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten tekniikka rikastuttaa lasten arkea. Tehtävä jatkuu sillä, että lapset saavat kertoa, mitä munalle todella tapahtui!

Jenny ja Oona