Visar alla blogginlägg med nyckelordet:
skapande

Finlands självständighetsdag

original

Den 6 december firar Finland sin 102:a självständighetsdag. Jag tänker att nog är det hög tid för mig att börja fira mitt lands självständighet!

Tänk att vi har ett grannland som faktiskt har legat i krig för inte så länge sedan. (fortsättningskriget)

Jag fick ett tips från en kollega att man kan skapa (klippa och klistra) självständighets ljus med barnen på förskolan. Sagt och gjort. Att ha en anledning att öva sig på att klippa(finmotorik) att ”lura” barnen till att träna sig på något som faktiskt att ganska svårt är toppen ju. Att sedan berätta om att just Finland legat i krig och att ett annat land har velat äga dem är spännande tycker många. Jag berättar på samlingen att vi ska låta våra ljus ”brinna” i fönstret på fredag för att hedra minnet av dem som miste livet i kampen för självständighet, både i det första och andra världskriget.

20191203_130051x

Det tyckte barnen var fint och vi fortsätter att prata om livet och döden under lunchen. Ett barn berättar om när hens gammelmormor dog och ett annat om när deras hund dog. Någon frågar vad som händer efter man har dött då svara ett barn;

– Man brinner upp och blir till aska, det blev min gammelfarfar.

Jag förklarar snabbt att det detta barn pratar om kallas ”att bli kremerad” och att det är ett sätt att begrava en död person. (som ett alternativ till jordbegravning) Det lät bara så hemskt att man brinner upp och jag fick bilder av djävulen som står i ett brinnande hav… man har ju olika referensramar. Jag hade Marvels filmen Thor: Ragnarök…

20191205_223608x

Det svänger snabbt från självständighetsljus till djävulen! (Surtur)

#Finland #självständighet #skapande #Marvel #älskarsuperhjältar

Jenny och Sanna

Suomen itsenäisyyspäivä

Kuudes joulukuuta juhlittiin 102-vuotiasta itsenäistä Suomea. Mielestäni minun on korkea aika alkaa juhlistaa maani itsenäisyyttä! Ajatella, että meillä on naapurimaa, joka on ollut sodassa vielä 75 vuotta sitten (jatkosota 1941-1944).

Kollegani kertoi, että Suomessa on tapana asettaa itsenäisyyspäivänä ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää ja antoi vinkin kynttiläaskartelusta, jonka voi tehdä lasten kanssa esikoulussa. Sanottu ja tehty. On aina hienoa, kun on syy saada lapset harjoittelemaan hienomotorisia taitoja kuten leikkaamista (joka on oikeastaan aika vaikeaa). Kerroin lapsille, kuinka Suomi on ollut sodassa ja toinen valtio on halunnut omistaa Suomen. Tämä oli monen lapsen mielestä jännittävää. Kerron piirissä, että laitamme kynttilät perjantaina ikkunaan kunnioittaaksemme niiden muistoa, jotka menettivät henkensä sodissa itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Jatkoimme lounaalla keskustelua elämästä ja kuolemasta. Eräs lapsista kertoi, että hänen isomummonsa on kuollut ja toinen lapsi kertoi, että heidän koiransa on kuollut. Joku kysyi mitä tapahtuu, kun on kuollut, johon toinen lapsi vastasi:

– Sitten palaa tuhkaksi, niin kävi minun isovaarilleni.

Selitän nopeasti, että tätä kutsutaan tuhkaukseksi ja että se on yksi tapa haudata kuollut ihminen, siis vaihtoehto perinteiselle hautaamiselle. Tuhkaksi palaminen kuulosti mielestäni kauhealta ja nosti mieleeni kuvia paholaisesta, joka seisoo tulimeressä… kaikilla kun on omat viitekehyksemme. Minun oli tällä kertaa Marvel-elokuva Thor: Ragnarök . Nopeasti vaihtuu aihe itsenäisyyspäivän kynttilöistä paholaiseen!

#suomi #itsenäisyyspäivä #luovatoiminta #marvel #rakastansupersankareita

Jenny ja Sanna

Tre sätt…

…att arbeta med byggnader!

IMG_2263

Vi arbetar just nu med byggnader på en massa olika sätt på min avdelning. Barnen har tagit med bilder på byggnader i sin närmiljö och byggnader de tycker är fina och byggnader de har sett under tex sin semester osv.

Vi har suttit och samtalat om vad en byggnad är..

– Jag har med mig en bild av en bänk….den är byggd, då är den en byggnad! Berättar ett barn.

Helt logiskt ju!

Men vi forskar vidare om vad en byggnad kan vara genom att söka på ”nätet”.

En byggnad definieras i plan- och bygglagen så som en varaktig konstruktion som består av tak eller av tak och väggar och som är varaktigt placerad på mark eller helt eller delvis under mark eller är varaktigt placerad på en viss plats i vatten samt är avsedd att vara konstruerad så att människor kan uppehålla sig i den.[

                                                         Ur Wikipedia

Ni vet ju att barnen hos mig har byggt en hel del med pinnar och då använt sig av sina tidigare erfarenheter om hur de har byggt med kaplastavar. Vi spinner vidare på samma tema…bygg och konstruktion på olika sätt.

En förmiddag skapade vi tre olika grupper inne på avdelningen och tänkte att de skulle få arbeta med byggnader…

En grupp fick i uppgift att rita av Wenner Gren center. (barnen är väldigt intresserade av höga hus) Vi ställde en dator med bilden av huset på bordet så att alla barn kunde se. Denna grupp var självgående, utan att en vuxen behövdes för att barnen skulle kunna arbeta.

Nästa grupp fick i uppgift att måla av Stockholms skyline. Vi projicerade bilden på ett stort papper på staffliet och barnen fick sedan måla på den. Det tog en stund att klura ut hur man skulle stå för att inte skapa en skugga där man skulle måla. Barnen pratade om hur fint det var att vi har vatten runt vår stad. (det fanns båtar på bilden). De reflekterade även över att de fanns många torn, kyrkor och byggnadsställningar i Stockholm.

IMG_2258

Sista gruppen fick bygga vidare med kaplastavar. De fick olika bilder av byggnader projicerade på väggen som en bakgrund och nu kom byggandet på höjden igång. Att rama in en aktivitet med bild som här skapar massor av inspiration till barnen. De stod på två stolar var för att nå upp och bygga på höjden. Jag projicerade bilder av New Yorks skyline, Twin Towers i Kuala Lumpur och Turning Torso i Malmö. (Vi siktar högt!)

IMG_2259

Dessa aktiviteter har vi fortsatt med under veckan för att alla barn ska hinna prova på allt. Målningen tar ju tid och det är meningen. Det är något man kan ha kvar på staffliet under en hel vecka och när barnen blir sugna på att måla kan de be en vuxen sätter igång projektorn med skylinen på så kan de måla vidare.

Jag gillar verkligen dessa aktiviteter som löper under en lite längre tid. Man hinner dokumentera, reflektera och fundera en massa tillsammans i personalgruppen… Blev detta bra? Vad kan vi göra bättre nästa gång? Är detta något som barnen tyckte var kul? Lärde barnen sig något? Fanns det något att lära?

Frågorna haglar…. Men en sak är säker ialla fall… bygga mer det vill barnen göra, kanske Tors Torn nästa gång?

#byggochkonstruktion #älskarmittstockholm #digitaliseringförskolan

Jenny och Sanna

Kolme tapaa työskennellä rakennusten kanssa

Meidän osastomme lapset työskentelevät juuri nyt monella tapaa rakennusten kanssa. Lapset ovat ottaneet mukaan kuvia lähiympäristönsä rakennuksista; rakennuksista, jotka ovat heidän mielestään hienoja; rakennuksista, joita he ovat nähneet lomillaan jne.

Istuimme ja keskustelimme siitä, mikä on rakennus?

– Minulla on mukana kuva penkistä. Se on rakennettu, joten se on rakennus, kertoo eräs lapsista.

Täysin loogista. Jatkamme kuitenkin tutkimista etsimällä tietoa internetistä.


Rakennus on erillinen, kiinteä, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää katettua, yleensä seinien erottamaa tilaa.

                                                                                                                                  Wikipedia

Tehän muistatte, että osastoni lapset ovat rakentaneet paljon kepeillä ja käyttäneet apuna aiempia kokemuksiaan kapla-palikoilla rakentamisesta. Pyörittelemme samaa teemaa edelleen… rakentelua ja rakentamista eri tavoilla.

Yhtenä aamupäivänä jaoimme lapset kolmeen eri ryhmään, joissa he työskentelivät rakennusten parissa. Yksi ryhmistä sai tehtäväksi piirtää Wenner-Gren Centerin (lapsia kiinnostavat korkea talot). Lapset näkivät kuvan rakennuksesta tietokoneelta, joka asetettiin pöydälle siten, että kaikki lapset näkivät sen. Tämä ryhmä toimi itsenäisesti, he eivät tarvinneet aikuisen apua työskentelyyn.

Seuraava ryhmä sai tehtäväkseen maalata Tukholman horisontin. Heijastimme kuvan telineellä olevalle suurelle paperille ja lapset saivat tämän jälkeen maalata paperiin. Kesti hetken keksiä, miten voi maalata niin ettei maalaajan varjo peitä paperia. Lapset keskustelivat siitä, miten hienoa on, kun kaupungin ympärillä on vettä (heijastetussa kuvassa näkyi veneitä). Lapset huomasivat myös, että Tukholmassa on monia torneja, kirkkoja ja rakennustelineitä.

Viimeinen ryhmä sai rakentaa kapla-palikoilla. Seinälle heijastettiin taustaksi kuvia erilaisista rakennuksista ja sitten aloitettiin rakentaminen kohti korkeuksia. Aktiviteetin rajaaminen kuvan avulla, kuten tässä tehtiin, antaa inspiraatiota lapsille. Lapset seisoivat tuoleilla ylettääkseen rakentaa korkeammalle. Heijastin seinälle kuvia New Yorkin horisontista, Kuala Lumpurin Twin Towersista ja Malmön Turning Torsosta; me tähtäämme ylös!

Näitä aktiviteetteja olemme jatkaneet viikon ajan, jotta kaikki lapset ehtisivät kokeilla kaikkea. Maalaaminen vie aikaa ja se on tarkoituskin. Maalausteline voi olla paikallaan koko viikon ja kun lapset haluavat maalata, he voivat pyytää aikuista käynnistämään projektorin ja jatkaa horisontin maalaamista.

Pidän todella näistä aktiviteeteista, jotka kestävät pidemmän aikaa. Ehtii dokumentoida, reflektoida ja pohtia yhdessä henkilökunnan kanssa. Tuliko tästä hyvä? Mitä voimme parantaa ensi kerralla? Oliko tämä jotain, mistä lapset pitivät? Oppivatko lapset jotakin? Oliko lapsille jotain opittavaa?

Kysymyksiä satelee, mutta yksi asia on varmaa. Lisää rakentamista, sitä lapset haluavat. Ehkä ensi kerralla Tors Torn?

#rakentelu #rakastukholma #digitalisointiesikoulussa’

Jenny ja Sanna

Förskolans dag

Bild1

Varje år firar vi Förskolans dag med korvlucka och tipsrunda! I år ville vi göra något nytt….. Några av oss pedagoger hade varit med på en inspirations dag för förskolan som handlade om Normkreativa byggstenar. Där inspirerades vi mycket av barnens fria skapande som tyvärr inte alltid får så mycket plats i förskolan. Vi skapar ofta med barnen men då med ett tydligt tema eller en uppgift i syfte.

Nu bestämde vi oss för att ha en vernissage på just förskolans dag för att visa upp barnen fria skapande alster.

Inför skapandet blev barnen erbjudna att välja en låda med material i som de sedan skulle skapa något av.

  • Måla med tex penslar, stämplar, bilar
  • Lera med lerverktyg, stickor, makaroner
  • Skapa med återvinnings- och naturmaterial

IMG_2135

Barnen har fått skapa sina konstverk under flera tillfällen. De äldsta barnen fick använda limpistol när de skapade 3d verken. Vilken härlig vecka vi hade när barnens kreativitet sprudlade… Några målade fantastiska tavlor andra skapade vattenrutschbanor i lera eller en häst, hund eller en höbalsdubbeldäckarbil! Fattar ni? Fantasin hade inga gränser. Det blev en spretig vernissage, ingen ”röd tråd” i skapande som syntes tydligt men vi som vet vi vet. Det fria skapandet var ju den ”röda tråden”

IMG_2169

Under själva dagen hade vi spänt fast stora kartongskivor på staketet, en till varje avdelning som skulle fyllas med färg av barnen. En gemensam tavla!

När vi sedan ställde ut konstverken så samlade vi alla målningar på samma vägg och alla lerskapelser på samma bord och alla 3d konstverk på en och samma plats. En gemensam vernissage för hela förskolan med andra ord.2

Men inget firande utan korvlucka!

#längeleveförskolan #förskolansdag

Jenny och Sanna

Esikoulun päivä

Joka vuosi juhlimme Esikoulun päivää makkarakioskin ja tietokilpailun merkeissä. Tänä vuonna halusimme tehdä jotakin uutta. Jotkut meistä pedagogeista olivat olleet esikoulun inspiraatiopäivillä, jossa inspiroiduimme lasten vapaasta luovasta toiminnasta, joka valitettavasti jää esikoulussa usein vähemmälle huomiolle. Luovaa toimintaa on kyllä, mutta silloin meillä on useimmiten jokin selkeä teema tai tehtävä.

Nyt päätimme pitää näyttelyn esikoulun päivänä, jotta voisimme esitellä lasten vapaan luomisen tuotokset.

Lapset saivat valita laatikon, jonka sisällön avulla he tekisivät teoksensa. Laatikoissa oli mm.

  • maaleja, pensseleitä, leimasimia, autoja jne.
  • savea, työkaluja saven muokkaukseen, tikkuja, makaroneja
  • kierrätys- ja luonnonmateriaaleja

Taideteoksia ei tehty kerralla valmiiksi vaan niiden valmistamiseen käytettiin aikaa. Vanhimmat lapset saivat myös käyttää liimapistoolia tehdessään 3D-teoksiaan.

Mikä ihana viikko, lasten luovuus sai kukkia. Jotkut maalasivat fantastisia taulua, toiset tekivät vesiliukumäen tai hevosen, koiran tai kaksikerrosbussin, jonka kyydissä on heinäpaaleja! Ymmärrättekö? Mielikuvituksella ei ollut mitään rajaa! Näyttelystä tuli rönsyilevä, ei mitään selkeää ”punaista lankaa”. Vapaa luominen oli juuri se ”punainen lanka”.

Juhlapäivänä kiinnitimme suuria kartonkeja aitaan, jokaiselle osastolle oma kartonki. Osaston lapset saivat sitten maalata kartongin täyteen, tehdä yhteisen taulun.

Kun kokosimme näyttelyn, kokosimme kaikki maalaukset samalle seinälle, kaikki savityöt samaan pöytään ja kaikki 3D-teokset samaan paikkaan. Yhteinen näyttely koko esikoululle.

Mutta ei juhlaa ilman makkarakioskia!

#eläköönesikoulu #esikoulunpäivä

Jenny ja Sanna

Arkdes

IMG_2069

Som första pris i  Pepparkakshus tävlingen fick vi en guidad visning på Arkdes (Statens centrum för arkitektur och design) och en workshop för hela avdelningen

Vi började med en samling i ateljén på Arkdes där vi fick veta vi att vi skulle få ”gå” i taket?? Vi förstod ingenting… Barnen gissade hejvilt att vi nog skulle få gå på händer eller ha lera på fötterna så att vi klistrades fast i taket osv… Men nej då, vi fick varsin spegel att hålla under ögonen, vilandes på näsryggen och sedan gå med blicken fäst i taket.

– Det blev snurrigt, sa ett av barnen efteråt.

– Spännande!

– Roligt!

Sedan fick vi en visning och en massa kunskap om hur man byggde hus förr i tiden. Att det var munkar som kom till oss och lärde oss hur man bygger broar och valv utan något klister som barnen beskrev det.

– Magiskt, tyckte ett barn att det var.

Tyckte jag med för den delen och genialiskt!

IMG_2080

Nu var det dags för oss att bygga egna städer. Vi delade in barngruppen i grupper om 3 barn var. Vi fick en vit kvadratisk kartongbit att bygga på och olikfärgade papper att limma på. Grönt för gräs, svart för asfalt och blått för vatten osv. Små träklossar fungerade som husmoduler och de fick man stapla på varandra om man ville ha höghus.

Wow säger jag igen. Så kul att få bygga en stad och samtala med barnen om vad de tycker ska finnas för något i staden… Bostadshus, parker med fontäner, hotell, bilvägar och en tonfisk att fiska upp ur fontänen… Underbar fantasi…

När vi var färdiga trollade Arkdes pedagogen igen genom att sätta ihop alla våra städer till en storstad… Wow hörde jag flera barn säga.. Som magi igen.

Bild1

Detta var en workshop jag kommer att minnas och ta med mig till förskolan för att jobba vidare med. En utmaning för barnen, ett sätt att utveckla sandlådebyggandet.

#kreativtskapande #arkdes

Jenny och Sanna

ArkDes

Palkintona Piparkakkutalo-kilpailun voitosta saimme opastetun kierroksen ArkDesissä sekä workshopin koko osastolle.

Aloitimme kokoontumisella ateljeessa. Siellä saimme tietää, että pääsisimme ”kävelemään” katossa. Emme ymmärtäneet mitään… Lapset arvailivat, että ehkä kävelisimme käsillä tai jalkoihin laitettaisiin savea, jolla jalat liimattaisiin kiinni kattoon jne. Mutta ei sentään, saimme kukin oman peilin, jota pidimme silmien alla, lepäämässä nenän päällä. Sitten lähdimme kävelemään katse kiinnitettynä kattoon.

– Pää meni pyörälle, sanoi yksi lapsista jälkeenpäin.

– Jännittävää!

– Kivaa!

Seuraavaksi meille esiteltiin, miten taloja rakennettiin ennen vanhaan. Kerrottiin, että munkit tulivat ja opettivat meille, miten rakennetaan siltoja ja holveja ilman liimaa, niin kuin lapset sitä kuvailivat.

– Maagista, sanoi eräs lapsista.

Minun mielestäni myös, ja nerokasta!

Nyt oli meidän aika rakentaa omia kaupunkeja. Lapset jaettiin kolmen lapsen ryhmiin. Kukin ryhmä sai valkoisen pahvineliön, jonka päälle rakennettiin sekä värillisiä papereita liimattavaksi. Vihreää ruohoksi, mustaa asvaltiksi sekä sinistä vedeksi jne. Pienet puupalikat toimivat talomoduuleina. Jos halusi rakentaa kerrostalon, palikoita pinottiin päällekkäin.

Vau, sanon taas. On hauskaa rakentaa kaupunkia lasten kanssa ja keskustella, mitä kaupungissa tulisi heidän mielestään olla. Asuntoja, puistoja, joissa on suihkulähteitä, hotelleja, autoteitä ja tonnikala, jota voi kalastaa suihkulähteestä. Mahtavaa mielikuvituksen käyttöä!

Kun olimme valmiita, taikoi ArkDesin pedagogi kaupunkimme yhteen yhdeksi isoksi suurkaupungiksi. Vau, sanoivat monet lapsista… kuin taikuutta taas.

Tämän workshopin tulen muistamaan ja vien mukanani esikouluun, jotta voimme työskennellä lasten kanssa eteenpäin. Haastetta lapsille, eräs tapa kehittää hiekkalaatikkoleikkejä.

#luovatoiminta #arkdes

Jenny ja Sanna

Kollegialt lärande 2

Nu har vi haft ett nätverk för finska pedagoger. Denna gång för att diskutera det vi (jag och Oona) hörde på Bettmässan i London.

Vi jobbade i små diskussionsgrupper med frågor som;

När ska vi välja analoga eller digitala verktyg i förskolan?   

  office-3277872_960_720keyboard-171845_960_720                   

– Välj det verktyg som ger mest motivation för eleven att lära sig.

Det svaret fick vi på en föreläsning på Bettmässan.

Men HUR vet man vilket det är då? Som Katrin Jäverbring skriver i sin bok En digitalare förskola;

En del av pedagogens viktiga digitala kompetens och professionella bedömning är även att se när, var och hur digital teknik kan tillföra något till barnens lärande, och när det är lika bra eller kanske till och med bättre utan.”

Vi fortsätter med frågorna:

Ge exempel på hur barnen kan vara konsumenter resp producenter av digitala medier. Hur arbetar vi med det i förskolan?

- Om man är konsument läser man boken om man är producent skriver man en bok istället.

- Konsumenten spelar bara spelet.

- Pedagogen har en viktig roll i hur vi använder digitala verktyg i förskolan.

- En aktiv vs passiv konsumering av digitala verktyg – vi diskuterar och reflekterar.

- Vi spelar andra spel på lärplattan än vad barnen spelar hemma. Med en pedagogisk-lärande tanke bakom.

Digitalt skapande – Vad är det?

Hur kan vi få in digital teknik i skapandet?

- Vi spelar in sånger på iPaden som vi sedan kan lyssna på..

- Vi jobbar med green screen. Skapar bilder och film.

- Barnen dansar balett medan vi projicerar en balettföreställning på väggen som inspiration.

- Vi spelar in egna filmer.

- Vi skapar känsloböcker på iPaden av bilder på barnens ansiktsuttryck.

IMG_1159

Ge exempel på en aktivitet på förskolan som går att göra analogt och digitalt? Berätta hur ni tänker.

- Vi läser böcker digitalt och analogt. För små barn läser vi mer analogt då de gärna sitter i knät eller nära, nära. För de större barnen kan det fungera bra att läsa en bok och projicera bilden på väggen med hjälp av en projektor så att alla kan se.

- Skriva på ett papper eller på en dator.

- Rita på iPaden eller på ett papper.

IMG_1076

Alla dessa diskussioner som förs runt omkring i arbetslagen på förskolorna runt om i landet är så viktiga. För en likvärdig förskola och för en gemensam grund att stå på. Den nya läroplanen ska implementeras och vi måste diskutera och reflektera över hur vi gör med den nya digitala tekniken som redan är inne i förskolan.

Jag läste en artikel där Malin Nielsen berättade om sin avhandling där hon tar upp hur vi använder digitala verktyg i förskolan. Hon tar upp att det faktiskt finns rätt dåliga appar på lärplattan där det inte handlar om något lärande för barnen. Tex när man spelar memory på en lärplatta. När själva momentet dra och släppa blir det roliga i spelet och inte att minnas var paret finns. Eller att ens vänta på sin tur osv. Då sker det mer lärande och utveckling när man spelar IRL på bordet med faktiska kort. Spänningen stiger när kompisen missar just det där paret som man vet var de finns. Jag är en tävlingsmänniska och försöker alltid spela på riktigt även med barnen på förskolan fast jag måste ju erkänna att deras minne är oftast bättre än mitt.

#digitaltskapande #minnesträning #nyläroplan

Jenny och Sanna

Kollegiaalinen oppiminen 2

Tapasimme jälleen suomenkielisiä pedagogeja verkostotapaamisessa. Tällä kertaa keskustelimme siitä, mitä minä ja Oona kuulimme BETT-messuilla Lontoossa.

Keskustelimme pienryhmissä mm. seuraavista kysymyksistä:

Milloin valita analoginen, milloin taas digitaalinen työkalu esikoulussa? Luento BETT-messuilla antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: -Valitse työkalu, joka motivoi eniten lasta oppimaan.

Mutta miten tiedetään, kumpi se sitten on? Katrin Jäverbring kirjoittaa kirjassaan ”En digitalare förskola”: ”Yksi tärkeä osa pedagogin digitaalista osaamista ja ammatillista arviointia on myös nähdä, miten ja milloin digitaalinen tekniikka tuo jotakin lisää lasten oppimiseen ja milloin on yhtä hyvä tai jopa parempi tehdä ilman.”

Antakaa esimerkkejä, miten lapset ovat digitaalisten medioiden kuluttajia tai tuottajia? Miten tämän asian kanssa työskennellään esikoulussa?

- Kuluttaja lukee kirjaa, tuottaa taas tekee itse kirjaa

- Kuluttaja vain pelaa pelejä

- Pedagogilla on tärkeä rooli siinä, miten käytämme digitaalisia työkaluja esikoulussa

- Aktiivinen kuluttaminen vs. passiivinen kuluttaminen – keskustellaan, reflektoidaan yhdessä

- Esikoulussa käytetään erilaisia appeja kuin kotona – taustalla ajatus pedagogisesta oppimisesta

Digitaalinen luova toiminta – mitä se on? Miten voimme hyödyntää digitaalista tekniikka luovassa toiminnassa?

 – Nauhoitetaan lauluja iPadilla ja kuunnellaan niitä

- Työskennellään green screenin kanssa

- Lapset tanssivat balettia, projektorilla heijastetaan seinälle kuva balettiesityksestä inspiraatioksi

- Tehdään omia elokuvia

- Tehdään iPadin avulla tunnekirjoja, joihin valokuvattu lasten kasvoista erilaisia ilmeitä

Antakaa esimerkkejä esikoulun toiminnoista, joita voi tehdä sekä analogisesti että digitaalisesti? Kertokaa ajatuksistanne?

 – Luetaan kirjoja analogisesti ja digitaalisesti. Pienten lasten kanssa on helpompi lukea perinteisesti, koska he haluavat mielellään istua sylissä tai olla lähellä. Isompien lasten kanssa voi vaikka heijastaa kirjan kuvat seinälle, jotta kaikki varmasti näkevät.

- Kirjoitetaan paperille tai tietokoneelle

- Piirretään paperiin tai iPadiin

 Kaikki tällaiset keskustelut, joita käydään työyksiköissä ympäri maan, ovat hyvin tärkeitä. Niillä pyritään tasavertaiseen esikouluun ja yhteiseen maaperään, jolla seisoa. Uusi opetussuunnitelma pannaan täytäntöön ja meidän täytyy keskustella ja reflektoida, miten toimimme uuden digitaalisen tekniikan kanssa, jota esikoulussa on jo saatavilla.

Luin artikkelin, jossa Malin Nielsen kertoi väitöskirjastaan, jonka aiheena oli digitaalisten työkalujen käyttö varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessaan hän havaitsi, että monet esikouluissa käytettävistä apeista ovat suorastaan huonoja, ne on suunniteltu enemmän pelaamista kuin oppimista varten. Yksi esimerkki on muistipelin pelaaminen tabletilla, jossa korttien nopeasti klikkailemisesta tulee pelin tärkein osuus, ei siitä, että muistetaan missä on parit. Digitaalisesta versiosta puuttuu myös esimerkiksi konkreettinen oman vuoron odotus. Tällöin enemmän oppimista tapahtuu, kun pelataan konkreettisilla muistipelikorteilla. Jännitys kohoaa, kun kaveri nostaa väärän kortin ja sinä tiedät, missä on pari. Minä olen kilpailuhenkinen ja yritän aina pelata tosissani myös lasten kanssa. Pakko tunnustaa, että lasten muisti on usein parempi kuin minun.

#digitaalinenluovatoiminta #muistiharjoittelu #uusiopetussuunnitelma

Jenny ja Sanna

Gemensamt skapande

Bild12

Vi har varit på Finlandsinstitutet med barngruppen och tittat på Kustaa Saksis utställning av unika gobelänger tillverkade med vävtekniken Jacquard.

Kustaa är en finsk designer och tvärvetenskaplig textilkonstnär som har inspirerats av sin sjukdom migrän när han skapade dessa konstverk.

Vi fick gå in i ett stort rum där alla konstverken hängande på väggarna. Vi satte oss på golvet mitt i rummet så att vi kunde se alla gobelänger.

Sedan fick vi en introduktion om vem konstnären var och hur han hade gått till väga med sitt skapande.

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA Vävstol??

Jag hade redan läst innan att han hade använt sig av en vävteknik och i mina ögon hade han ju suttit vid en STOR vävstol och vävt dessa konstverk fast i själva verket så skapades dessa med en dator som sedan programmerat en vävmaskin att tillverka konstverken. Digital teknik alltså! Efter det fick vi varsin kalejdoskop lupp att titta på konstverken med. Mönstret rörde sig och det blev många av samma sak.….IMG_1904

– Jenny det finns många av dig nu, säger ett barn till mig, medan hen tittar på mig igenom luppen.

Spännande upptäckt. Vi tittar vidare på konstverken och såg olika saker allihopa. Någon såg en djungel medan någon annan såg ett träd eller ett lejon. Allt i samma bild.

Vi fick sedan gå in i en ateljé och tillsammans rita med oljepastellkritor en teckning inspirerad av konstverken vi precis tittat på. Några barn ritade mönster medan några valde att rita sin familj eller ett hus osv. Vi var fyra stycken runt ett papper så vi samarbetade om ytan och färgerna. Det blev verkligen ett spännande skapande och barnen lyssnade noga på vad färgerna heter på finska:)

– Keltainen, gul på svenska berättade Mia som höll i work shopen.

IMG_1916

När vi var klara fick vi ta med våra konstverk till förskolan där vi kan inspirera andra genom vårat gemensamma skapande.

#gemensamtskapande #finskkultur #språkutveckling #lovemyjob

Jenny och Sanna

Yhteinen luova toiminta

Olimme lapsiryhmän kanssa Suomi-instituutissa katsomassa Kustaa Saksin näyttelyä, jossa oli esillä ranskalaisella Jacquard-kudontatekniikalla luotuja ryijyjä. Saksi on suomalainen graafikko, tekstiilisuunnittelija ja –taiteilija. Näyttelyn teokset ovat saaneet inspiraation taiteilijan migreenin oireista.

Menimme sisään suureen huoneeseen, jonka seinillä taideteokset roikkuivat. Istuimme lattialla huoneen keskellä, josta näimme kaikki ryijyt. Seuraavaksi saimme kuulla taiteilijasta ja siitä, miten teokset olivat syntyneet. Olin lukenut, että taiteilija on käyttänyt töissään kudontatekniikkaa ja näin silmissäni, kuinka hän on istunut suurien kangaspuiden ääressä ja kutonut teoksiaan. Todellisuudessa mallit luotiin tietokoneella, jonka ohjelmoi kudontalaitteen valmistamaan teoksen. Siis digitaalista tekniikkaa! Tämän jälkeen saimme kaikki omat pienet kaleidoskooppi-luupit, joiden avulla tarkastelimme taideteoksia. Kuviot liikkuivat ja sama kohta toistui monta kertaa.

– Jenny, sinua on nyt monta, sanoin eräs lapsi minulle katsellessaan minua luupin läpi.

Jännittävä havainto. Katsomme edelleen taideteoksia ja näemme kaikki erilaisia asioita. Joku näki viidakon, kun taas joku toinen näki puun tai leijonan. Ja kaikki samassa teoksessa.

Tämän jälkeen pääsimme käymään ateljeessa, jossa saimme kaikki yhdessä piirtää öljypastelliliiduilla taideteoksen, joka sai inspiraatiota äsken näkemistämme taideteoksista. Jotkut lapsista piirsivät kuvioita, kun taas toiset piirsivät esimerkiksi perheensä tai kotinsa. Neljä lasta jakoi aina yhden paperin ja värit. Tällainen luova toiminta oli todella jännittävää ja lapset kuuntelivat tarkasti, kun workshopin vetäjä Mia kertoi, mitä värit ovat suomeksi: -Keltainen, ruotsiksi gul.

Kun olimme valmiita, saimme ottaa taideteoksemme mukaan esikoululle, missä voimme inspiroida muita yhteisten tuotoksiemme kautta.

#yhteinenluovatoiminta #suomalainenkulttuuri #kielenkehitys #lovemyjob

Jenny ja Sanna

Digitalt+analogt skapande

IMG_1887

Som en fortsättning på förra veckans blogginlägg……att barnen inte gör någon skillnad på det digitala och IRL kommer här en koppling…..

Då var det dags för alla hjärtansdags pyssel på förskolan och eftersom att barnen inte gör någon skillnad på digitalt och analogt fick pysslet bli digitalt+klippa&klistra. Alla barn kan ju göra hjärtan/kärleks tecken med händerna så det var det som vi fotade. Barnens händer när de gör ett hjärta med dem. Sedan skrev vi ut dem så att barnen kunde använda dem att skapa sina egna alla hjärtansdags kort. Även vi måste ju utvecklas och inte skapa silkespappers hjärtan år ut och år in.

kärlek

Vad är det mer som har hänt då…… Vi får våran avdelning renoverad och under tiden får vi vara på andra avdelningar på förskolan. Vilket ju är spännande. Man ser hur andra har det. Som ett arbetsplatsbyte bara det att man har med sig sin barngrupp. Nya idéer föds, nytt material provas och nya rutiner skapas. Hur gör denna barngrupp när de ska måla ,vila , läsa bok mm. Barnen är som kalvar på grönbete, tycket allt är roligt på ”nya” avdelningen. De skuttar omkring och vet inte riktigt var de ska vara. Vi har haft mycket fokus på språk för att denna avdelning har många engelskspråkiga barn så vi har plockat fram alla språk vi kan…

– Hur säger man vatten nu igen på tyska?

– Wasser heter det Jenny, får jag snabbt till svar.

– Danke, svarar jag då.

– Vettä på finska va Jenny? säger ett barn mitt emot mig då.

– Water heter det, säger ett annat barn.

Så här fortsätter måltiderna för oss på den ”nya” avdelningen. Snart är vi tillbaka på vår avdelning med nymålade väggar och välpolerat golv. Låt oss fortsätta med våra nya vanor att prata olika språk med varandra. Berika varandras språk med nya ord och melodier. Låt oss komma ihåg att borta bra men hemma bäst. Vår avdelning är ju rätt mysig men liten när man jämför med den ”nya” stora avdelningen.

#digitaltskapande #språkutveckling #lovemyjob

Jenny och Sanna

Digitaalinen ja analoginen luova toiminta

Viime viikon blogissa kerroimme, miten nykyajan lapset eivät tutkimuksen mukaan tee eroa digitaalisen ja todellisen elämän välillä. Tässä blogissa tulee jatkoa tähän ajatukseen.

Oli ystävänpäiväaskartelun aika. Ja koska lapset eivät tee eroa digitaalisen ja analogisen maailman välillä, askartelu oli tällä kertaa digitaalinen, leikkaa ja liimaa. Kaikki lapset osaavat tehdä käsillään sydämen, joten valokuvasimme kaikkien lasten kädet sydämen muodossa. Kuvat tulostettiin ja lapset käyttivät kuvia tehdessään ystävänpäiväkortit. Myös meidän pedagogien täytyy kehittyä, eikä vain toistaa samaa paperisydänaskartelua vuodesta toiseen.

Mitä muuta on tapahtunut? Oma osastomme on remontissa ja se aikaa saamme olla esikoulun toisilla osastoilla. On jännittävä nähdä, millaista muilla osastoilla on. Kuin työpaikan vaihto siten, että lapsiryhmä on mukana. Syntyy uusia ideoita, kokeillaan uusia materiaaleja ja luodaan uusia rutiineja. Miten juuri tässä ryhmässä maalataan, levätään, luetaan kirjoja jne. Lapset ovat kuin vasikat kevätlaitumella, heidän mielestään kaikki uudella osastolla on hauskaa. He hyppelevät ympäriinsä eivätkä oikein tiedä missä olla.

Koska osastollamme on monta englanninkielistä lasta, olemme puhuneet paljon kielistä. Olemme harjoitelleet käyttämään kaikkia osaamiamme kieliä.

– Miten sanotaankaan vesi saksaksi?

– Se on ”wasser” Jenny, saan nopean vastauksen.

– Danke, minä vastaan.

– Vettä suomeksi; eikö niin Jenny? kysyy lapsi minua vastapäätä.

– Se on ”water”, sanoo eräs lapsista.

Näin jatkuvat ruokailut ”uudella” osastollamme. Pian pääsemme takaisin omalle osastollemme, jossa on vastamaalatut seinät ja puhtaaksi kiillotetut lattiat. Jatkakaamme siellä uutta tapaa puhua eri kielillä toistemme kanssa. Rikastetaan toistemme kieltä uusin sanoin ja melodioin. Muistakaamme että poissa on hyvä mutta kotona paras. Osastomme on hyvin viihtyisä mutta pieni verrattuna uuteen suureen osastoomme.

#digitaalinenluovatoiminta #kielenkehitys #lovemyjob

Jenny ja Sanna

Julstämning 2018

Så var det dags för lite julstämning 2018 på förskolan. Hur gör vi då?

Jo, vi går till ArkDes och tittar på vårt pepparkakshus. (Läs mer HÄR) Tänk att vi har ställt ut vårt hus på ett museum. Stort!

Vi samlades på förskolan kl 9 och alla hade matsäck med sig. Vi var nog alla lite uppspelta och pirriga. Hur skulle det se ut? Var huset helt? Hur många andra hus skulle det finnas?

Vi hoppade av tunnelbanan vid Östermalmstorg och promenerade genom stan till Skeppsholmen. Man kommer lätt in i julstämning när man går förbi alla fina julskyltningar och de stora älgarna utanför Dramaten.

– Jag tror de hade en stege för att tända lamporna på älgen!

– Jag tror inte att det är riktiga horn på älgen!

Barnen har många frågor och funderingar på vägen…..

Vi leker den obligatoriska leken ”Bockarna Bruse” när vi går över Skeppsbron, alltid lika uppskattat.

Väl inne på museet får vi bråttom att titta på alla pepparkakshus och DÄR…. där står vårt robotpepparkakshus med pepparkakshänder och glasyrben. Vi blir alla stolta och lite malliga.

– Ja, alltså det här huset har vi gjort, talar barnen om för alla som går förbi. Även jag måste tala om för alla vuxna som jobbar på museet att;

– Jo vi är ju alltså här för att titta på vårt hus!

IMG_2454

IMG_1746

Vilken fin jultradition vi har skapat tillsammans med barnen. Vi kommer verkligen in i julstämning efter att ha gått runt en förmiddag i pepparkaksdoft och hungern gör sig påmind. Vi äter vår medhavda matsäck i matsäcksrummet bakom utställningen. Kalla pannkakor, hamburgare, pastasallad med köttbullar och risgrynsgröt:) Väl tillbaka på förskolan börjar vi skapa julkort med granar på och baka pepparkaksljud. (alltså en pepparkaka i form av ett ljud från närmiljön) Alltså typ; en hammare(ljudet av en hammare) en uggla(ljudet av en hoande uggla) en bil(ljudet av en bil) en geting(ljudet av en surrande geting) osv.

IMG_2460

Vi får in projektet i julbaket i år igen:)

Igår firade vi Lucia…. Och ute är mörkt och kallt… femte fålen apelgrå…och han bakar några med socker på….osv

God Jul och Gott Nytt År önskar Jenny och Oona

Joulutunnelmaa 2018

On taas aika luoda esikouluun joulutunnelmaa. Miten me teemme?

Joo, menenne ArkDesiin ja katsomme meidän piparkakkutaloa (Lue lisää täältä). Ajatella, että meidän talo on esillä museossa. Se on suurta!

Me kokoonnuimme esikoulussa kello 9 ja kaikilla oli eväät mukana. Me kaikki olimme vähän jännittyneitä. Miltä se näyttää? Onko se vielä ehjä? Kuinka monta muuta taloa siellä on?

Nousimme metrosta Östermalmstorgilla ja kävelimme kaupungin läpi Skeppsholmeniin. Kun kävelee kaikkien hienojen joulukoristeiden ja Dramatenin isojen hirvien ohi, pääsee helposti joulutunnelmaan.

– Minä luulen, että heillä oli tikkaat, jotta he voivat sytyttää hirven lamput!

– Minä luulen, ettei hirven sarvet ole aitoja!

Lapset esittävät matkalla monia kysymyksiä ja ajatuksia…

Leikimme pakollista leikkiä ”Kolme pientä pukkia” kun kävelemme Skeppsbron yli, aina yhtä arvostettua.

Sisällä museossa meillä on kiire katsoa kaikkia piparkakkutaloja ja TUOLLA… tuolla on meidän piparkakkutalo piparkakkukäsineen ja kuorrutejalkoineen. Olemme kaikki ylpeitä ja hieman ylimielisiä.

– Kyllä, siis me olemme tehneet tuon talon, kertovat lapset kaikille, jotka kävelevät ohi. Myös minun täytyy kertoa museossa työskenteleville aikuisille:

– Me siis olemme täällä katsomassa meidän taloa!

Minkä ihanan jouluperinteen olemme luoneet yhdessä lasten kanssa. Pääsemme todellakin joulutunnelmaan käveltyämme aamupäivän piparkakun tuoksussa ja nälkä muistuttaa meitä olemassaolostaan. Syömme mukana olevat eväät näyttelyn takana. Kylmiä pannukakkuja, hampurilaista, pastasalaattia lihapullilla ja riisipuuroa :)

Kun palaamme takaisin esikoululle, aloitamme joulukorttien askartelun ja piparkakkuäänien leipomisen. (eli lähialueen ääni piparkakun muodossa) Eli esimerkiksi vasara (vasaran ääni), pöllö (huhuilevan pöllön ääni), auto (auon ääni), ampiainen (pörräävän ampiaisen ääni) jne. Saamme projektin yhdistettyä joululeivontaan tänäkin vuona :)

Eilen vietimme Luciaa… Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa… viides hevonen läikikkään harmaa… ja hän leipoo muutaman jossa on sokeria päällä…

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Toivoo Jenny ja Oona

FN vecka

IMG_1537

Förra veckan firade vi FN vecka genom att uppmärksamma FNs arbete, allas lika värde och rättigheter. Ett spännande arbete med många tankar….

När jag var liten var det naturligt att prata om krig och fred, man demonstrerade mot krig i olika länder och ställde upp och var solidarisk med sina medsystrar i andra länder. Men idag då? Vad har barnen på förskolan för bild av världen och om krig och fred?

Om vi tar ner frågan om krig och fred till förskolebarnens nivå…. Fred i barngruppen kontra krig i barngruppen.

Barnen började associera krig med bråk och fred med att vara vänner.

– Att hålla sams är ju som fred! resonerar ett barn.

– Jag leker krig ibland och skjuter då, berättar ett annat barn.

Stora frågor som inte är så lätta att svara på.

IMG_1541

Det här gör vi på FN veckan: Vi pratar om olika länder och språk, vi äter mat från andra länder under veckan och vi pysslar som vi alltid gör i förskolan…

Vi skapar olika fredsduvor(som barnen kallade för koltrastar?), vi målar flaggor och vi sjunger sånger på olika språk under samlingen mm. Det blir en extra fin stämning och gemenskap när man pratar om fred och om att hålla sams och att visa respekt för varandra.

IMG_1538

FN-dagen är en dag för att uppmärksamma och reflektera kring allt som FN gör i världen. Tillsammans skapar vi en bättre värld genom att varje dag arbeta för fred, utveckling och mänskliga rättigheter.

Från  FN förbundet

Hur gör ni?

#peaceonearth #FN #YK

Jenny och Oona

Bild1

YK-viikko

Viime viikolla vietettiin YK-viikkoa huomioimalla YK:n tekemä työ, kaikkien ihmisten samanarvoisuus ja oikeudet. Jännittävä työ ja paljon ajatuksia… Kun olin pieni, oli luonnollista puhua sodasta ja rauhasta, oli mielenosoituksia eri maiden sotia vastaan ja oltiin solidaarisia eri maiden kanssasiskojen kanssa. Mutta nykypäivänä sitten? Millainen kuva esikoulun lapsilla on maailmasta sekä sodasta ja rauhasta?

Jos otamme kysymyksen sodasta ja rauhasta esikoululapsien tasolle… Rauha lapsiryhmässä vastaan sota lapsiryhmässä. Lapset alkavat assosioida sotaa riidan kanssa ja rauhaa ystävinä olemisen kansa.

– Sovussa oleminen on kuin rauha! Perustelee yksi lapsista.

– Leikin välillä sotaa ja silloin ammun, sanoo toinen lapsi.

Isoja kysymyksiä, joihin ei ole niin helppo vastata.

Tätä teemme YK-viikolla: Puhumme eri maista ja kielistä, syömme ruokaa eri maista ja askartelemme, kuten aina. Me teemme erilaisia rauhankyyhkyjä (joita lapset kutsuivat mustarastaiksi), maalasimme eri maiden lippuja, lauloimme lauluja eri kielillä jne. Muodostui ekstrahieno tunnelma ja yhteisöllisyys, kun puhuimme rauhasta, sovussa olemisesta sekä toisten kunnioittamisesta.

YK:n päivä on päivä, jolloin huomioidaan ja reflektoidaan kaikkea, mitä YK tekee maailmalla. Yhdessä luomme paremman maailman työskentelemällä päivittäin rauhan, kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta.

Vapaasti käännetty FN förbundetista

Miten te teette?

#peaceonearth #YK

Jenny ja Oona

AMOS REX Massless

IMG_1449

Nu har vi varit i Helsingfors och tittat på konst eller blivit översköljda med vågor av intryck. Helt underbart fantastiskt fantasifullt och ett måste om du är där. ”Det är omöjligt att förutspå hurudana utställningsutrymmen som framtidens konst kommer att kräva” och därför byggde man AMOS REX konstmuseum. Cool tanke….

Först går vi in i ett rum med digitala vågor på väggarna. Lugn musik kommer från högtalarna. Jag står ensam i rummet och blir uppslukad av vågorna. Det är nästan hypotiserande att se hur vågorna bildas av en serie streck på väggen.IMG_1467

Nästa rum är ett graffitimålat rum, speglar och projektioner vidgar rummet. Vi får i uppgift att färglägga ett djur eller blomma. Vi väljer varsin groda som sedan skannas in och syns ute på väggarna och golvet som en del av konsten. Om man lägger en hand på väggen bildas det blommor på den. Man interagerar med konstverket. En förskolegrupp barn sitter på golvet mot en vägg och bara tittar sig omkring med stora ögon medan en liten pojke försöker springa ikapp en krokodil på golvet.

Tredje rummet är Vortex of light Particles.

IMG_1482

– WOW, säger jag bara. Vatten som flödar från golvet och upp i taket där det bildar en enorm virvel.

Där lägger vi oss i ett par saccosäckar och bara tittar på flödet….

Sista rummet ville jag stanna kvar i. Crows heter den. En interaktiv digital installation som ger känslan av att vara omgiven av en flock kråkor som jaga varandra. Det står i broschyren att man som åskådare känner sig viktlös för var golvet möter väggen upplöser sig. Den känslan vill jag stanna kvar i!

”Det digitala kan rentav befria konstverket från en känsla av vikt” Massless(utan vikt)

#digitalkonst #teamlab #digitaltskapande #teamlabb

Jenny och Oona

AMOS REX Massless

Nyt olemme olleet Helsingissä ja käyneet katsomassa taidetta, tai voisi myös sanoa, että tulleet vaikutteiden aaltojen huuhtomiksi. Todella upeaa, fantastista, fantasiantäyteistä ja pakko nähdä, jos on Helsingissä. ”On mahdotonta tietää mitä tulevaisuuden taide näyttelytilalta vaatii” ja siksi AMOS REX taidemuseo rakennettiin. Cooli ajatus…

Ensimmäiseksi menemme huoneeseen, jossa on digitaalisia aaltoja seinillä. Kaiuttimista tulee rauhallista musiikkia. Seison yksin huoneessa ja aallot imaisevat minut mukaansa. On melkein hypnoottista nähdä aaltojen muodostuvan viivojen sarjoista seinällä.

Seuraavassa huoneessa on graffitimaalatut seinät, joita peilit ja heijastukset avartavat. Saamme tehtäväksi värittää eläimen tai kukan. Valitsemme kumpikin sammakon, joka värittämisen jälkeen skannataan näkymään seinille ja lattiaan osaksi taideteosta. Jos koskee seinää kädellä, siihen muodostuu kukkia. Taideteokseen integroituu. Päiväkotiryhmä istuu lattialla seinää vasten ja vain katsoo ympärilleen silmät suurina ja samaan aikaan yksi pieni poika yrittää juosta kiinni lattialla uivaa krokotiilia.

Kolmas huone on Vortex of Light Particles.

–  Sanon vain VAU! Vesi virtaa lattiasta ylös kattoon, missä se muodostaa pyörteen.

Menemme makaamaan säkkituoleihin ja vain katsomme virtaamista…

Haluaisin jäädä viimeiseen huoneeseen nimeltä Crows. Vuorovaikutteinen digitaalinen tilateos, joka herättää tunteen, että on toisiaan jahtaavien varisten ympäröimänä. Esitteessä sanotaan, että katsoja tuntee olonsa painottomaksi, kun lattia ja seinät liukenevat yhteen. Siihen tunteeseen haluan jäädä!

”Digitaalisuus saattaa jopa vapauttaa taideteoksen fyysisen painon tunteesta.” Massless (ilman painoa)

#digitaalinentaide #teamlab #digitaalinenluominen #teamlabb

Jenny ja Oona